Movt bargat beroštumiiguin ja nanu beliiguin

Mánát ja oahppit geain lea autisma, dávjá rahčet motivašuvnnain, fleksibilitehtain ja sosiála ipmárdusain. Go čatná oahppama juoga mas mánát dahje oahppit beroštit, de sii šaddet oadjebassan ja ožžot buoret eavttuid oassálastit.

Last updated: 28. July 2026 14:05

Huma mánáin dahje ohppiin, ovddasteddjiiguin ja earáiguin geat dovdet máná dahje oahppi bures.

Dárkko maid mánná

vállje dahkat go beassá ieš mearridit
fokusere stoahkamis, sárgumis dahje ságastallamiin
dahká guhká ja iluin
čájeha beroštumi – ja ovdanbuktá dan sániiguin, daguiguin dahje rumašgielain
garvá – ja mii dagaha streassa dahje unohisvuođa

Buohkat eai čájet beroštumiid sániiguin. Danin ferte geahčadit maid mánná dahká, geardduha ja vállje árgabeaivvis.

Beroštumit sáhttet leat iešguđetláganat. Muhtumat sáhttet beroštit togas dahje planehtain, ja earát fas sáhttet beroštit árppuin, geđggiin dahje čázis. Sáhtát ráhkadit autismii heivvolaš oahppanbirrasa go dulkot máná dahje oahppi signálaid. Heivet dili signálaid vuođul.

MÁNÁ BEROŠTUMIT: Go čájehat fuomášumi juoga mas mánná dahje oahppi berošta, de dat rahpá oktasaš oktavuhtii ja gulahallamii.

Leage rávesolmmoš gii doarju

Oadjebas oktavuohta duinna rávesolmmožin lea dávjá čoavddan oahppamii ja sosiála ovttasdoaibmamii. Čájet mánnái fuola, ja leage sáhkkii ja einnostahtti. Dát unnida streassa ja addá saji ovdáneapmái.

Oadjebas ja einnostahtti rávesolmmožin don leat dehálaš regulerendoarjja. Du vuohki, jietna ja leaktu lea mielde addimin miellamášu ja oadjebasvuođa. Visuála struktuvra – nugo beaiveplánat main leat govat, čielga merkemat dahje symbolat – addá bajilgova ja einnostahttivuođa. Čájet áŋgiruššama ja čájet beroštumi máná máilbmái. Go čájehat fuomášumi dasa mas mánná berošta, de nannet gaskavuođa. Váldde vuostá máná signálaid ja heivet doarjaga ja gáibádusaid dárbbuid ja mielladili mielde.

Hukse šalddi gaskal dovddus ja oadjebas áššiid ja ođđa vásáhusaid ja gelbbolašvuođa. Bargga ulbmillaččat ja systemáhtalaččat movt don geavahat máná dahje oahppi beroštumiid oahpahusas. Dalle beroštumit šaddet oahppanvuohkin, dan sadjái go dušše geardduhit dan mii juo lea oadjebas.

Bargat beroštumiiguin geavatlaččat

Geavat máná dahje oahppi beroštumiid ja nanu beliid reaidun ovddidit fágalaš oahppama, sosiála oassálastima ja loaktima. Go váldá vuođđun das masa mánná dahje oahppi liiko ja maid hálddaša, de lea álkit áŋgiruššat ja movttiidahttit.

Beroštumit leat maiddái buorren vuolggasadjin go bargá ovttasdoaibmamiin ja molssaevttolaš ja lassi gulahallamiin (MLG). Go čájehat fuomášumi juoga mas mánná dahje oahppi berošta, de dat rahpá guovttebeallásaš oktavuođa ja gulahallama.

Geavat beroštumiid fágain ja oahppamis

Čana oahppoávdnasiid dasa masa mánná dahje oahppi liiko ja maid hálddaša. Máŋga máná geain lea autisma, leat garrasit fokuserejuvvon detáljaide ja sis lea stuora nákca čiekŋudit iežaset beroštumiide, juoga mii addá buriid vejolašvuođaid čiekŋalis oahppamii. Go dasa lážát saji, de sáhttá mánná dahje oahppi vásihit sihke hálddašeami ja oaivila skuvlaárgabeaivvis.

Ovllá berošta spábbačiekčamis. Son lohká dahje guldala iežas favorihttajoavkku birra, geahččá spábbačiekčamiid govaid dahje videoid, sárgu biktasiid, lohká moalaid ja bidjá joavkkuid kártii. Dalle son sáhttá maid hástaluvvot čállit fáktateavsttaid, rehkenastit čuoggáid dahje čuovvut joavkku mátkkiid geográfalaččat. Son sáhttá atnit iežas beroštumi rollastohkosiin, ságastallamiin ja vuolggasadjin oktasaš doaimmaide.

Biret berošta presideanttain ja Amerihká historjjás. Go son oažžu friddjavuođa čiekŋudit iežas fáddái, de son bargá ollu eanet go vuordámušaid, ja muitala detáljaid sáhkavuoruid, válgagičču strategiijaid ja historjjálaš dáhpáhusaid birra. Su beroštupmi addá buori vuođu čiekŋalis oahppamii, ja Biret vásiha sihke fágalaš hálddašeami ja sosiála dohkkeheami.

Jovnna lea mánáidgárddis ja berošta elliin. Čoagganemiin son beassá lávlut lávlagiid main leat eallit fáddán. Jovnna beassá veahkkin válljet lávlagiid nugo «Bea, bea, lábbážan» dahje «Unna Heavdne-Bieraš», doallat bajás elliid figuvrraid ja ráhkadit elliid jienaid. Go ovttastahttá favorihttalávlagiid lihkastagaiguin, de son oažžu oadjebas rámmaid mat ovddidit sihke giela, ovttasdoaibmama ja sosiála oassálastima. Dát addá mearkkašahtti beassama oktasaš doaimmaide ja nanne Jovnna vásáhusa das ahte earát su oidnet ja ipmirdit.

Atte saji beroštumiide beaivvis

Geavat beroštumiid lunddolaš oassin beaivválaš ritmmas – láidehussan doaimmaide, boddun dahje regulerendoarjjan. Máŋgga mánnái geain lea autisma, addá dát lassi oadjebasvuođa. Ovdamearkka dihte sáhtát álggahit beaivvi oahpes fáttáin, geahččat juoidá mii lea čadnon máná beroštumiide, dahje geavahit dan mearkkašahtti boddun dahje bálkkašupmin maŋŋel bargovuoru. Smávva mearkkašahtti oasážat beaivvi čađa sáhttet dagahit stuora erohusa. Geavat dan reguleremin, movttiidahttimin dahje bálkkašupmin.

Ivvár berošta hui ollu bussiin. Juohke iđida son háliida čuožžut skuvlla áiddi guoras ja geahččat go busset mannet meattá, dan sadjái go mannat sisa ja álggahit skuvlabeaivvi. Go son beassá čuožžut oahpes rávesolbmuin, de oažžu miellamášu ja bajilgova ovdal go skuvlabeaivi álgá. Vai álggaheapmi šaddá čielggas ja einnostahtti, de lea Ivváris visuála beaiveplána mas leat gráfalaš symbolat. “Geahččat bussiid” lea vuosttaš doaibma. Go maŋimuš busse vuodjá meattá, de rávesolmmoš dadjá “Mannat sisa”Ivvárii ja čujuha čuovvovaš govvii beaiveplánas: “Mannat sisa”. Rávesolmmoš maiddái geavaha álkes mearkkaid ja gráfalaš symbolaid (MLG) doarjut ipmárdusa ja ráhkkanahttit sirdašumi Ivvárii.

Geavat beroštumiid nannet sosiála oassálastima

Beroštumit sáhttet doaibmat šaldin oktasaš vásáhusaide, ovttasdoaibmamii ja gulahallamii eará mánáiguin ja rávesolbmuiguin.

Ánná liiko kárttaide. Skuvllas son oažžu ovddasvástádusa čájehit geainnu go leat tuvrras dahje bagadit earáid movt geavahit digitála kárttaid luonddufágas. Oktasaš beroštupmi dagaha oktasaš fokusa. Dát rahpá Ánnái sosiála oktavuođa ja ovttasbarggu.

Emma liiko hukset birccuiguin. Son beassá hukset rávesolbmuin dahje unna mánnájoavkkuin, ovdamearkka dihte toartna dahje viesu. Oahpaheaddji movttiidahttá mánáid vuordit iežaset vuoru, ovttasbargat ja juogadit birccuid. Oahpaheaddji doarju maiddái giellastimulerema go bidjá sániid daguide: “Don leat huksemin alla toartna!” dahje “Dál bidjet alit birccu rukses birccu ala”. Rikkes ja konkrehta giella viiddida Emma doabaipmárdusa ja sátnevuorkká.

Hukset máná nanu beliid

Geahča maid mánná dahje oahppi máhttá ja liiko – dát lea dávjá ovdáneami álgu. Váldde vuolggasadjin dan maid mánná dahje oahppi hálddaša, ja atte saji viidáset ovdáneapmái. Jus mánás lea buorre detálljamuitu, de atte mánnái bargguid mat ávkkástallet dan gálgga. Ja jus oahppi liiko sárgut, de sáhtát bivdit oahppi govvidit oahppoávdnasiid, ráhkadit plakáhtaid dahje ovdanbuktimiid.

Sara berošta hui ollu japánalaš animašuvnnas, muhto joavkobarggut ja prošeavttat leat sutnje seađđasat ja gáibideaddjit. Su oahpaheaddji berošta duođaid Sara astoáigedoaimmas, nu ahte Sara oažžu vejolašvuođa dahkat ovdanbuktimiid anime birra. Son vásiha ahte earát oidnet su, son beassá geavahit iežas gelbbolašvuođa, ja movttaska ja birge buorebut skuvlaárgabeaivvis.

Leage sáhkkii ja guldal máná beroštumiid

Muhtun beroštumit sáhttet leat eahpedábálaččat dahje orrut unnán relevánttat, muhto dat čájehit dávjá mii addá mánnái dahje oahppái ilu ja miellamášu. Jeara rabas gažaldagaid, čájet duohta beroštumi ja divtte máná dahje oahppi leat áššedovdi iežas suorggis. Dát addá árvvolaš dieđuid ja nanne gaskavuođa.

Emil dávjá bálku diŋggaid mánáidgárddis. Siste son bálku stohkosiid, ja olgun bálku geđggiid ja eará diŋggaid. Su oahpaheaddji oaidná ahte bálkun lea beroštupmi ja dárbu mii Emilas lea, ja atná dan ággan váldit oktavuođa. Oahpaheaddji gávdná oadjebas molssaeavttuid go rievdada hámi ja bidjá rájiid nu ahte ii oktage roasmmohuva ja ahte eará mánát eai ballá. Emil beassá bálkut geđggiid skállui olgun ja dipmaspáppaid siste. Go rávesolmmoš oassálastá stoahkamii, de Emil váldá eambbo oktavuođa ja lea eanet olámuttos. Oahpaheaddji geavaha maiddái gráfalaš symbolaid ja diibmosoappi (áigeváldinrusttega) ráddjet doaimmaid. Dađistaga bovde oahpaheaddji eanet mánáid mielde ja dahká bálkuma oktasaš doaibman mánáidgárddis.

Mihkkal berošta issorasat vuodjit biillain ovddos maŋos parkerenviesus. Dat regulere streassa, ja son sáhttá guhká geardduhit stoahkama. Oadjebas rávesolmmoš oassálastá stoahkamii vai šaddá ovttasdoaibman, oktavuohta ja oktasaš fuomášupmi. Veahážiid mielde soai viiddideaba stoahkama MLG:in ja gráfalaš symbolaiguin, ja oahpaheaddji ráhkada fáddátávvaliid ja doaibmaráidduid. Soai hárjehallaba vurrolagaid vuodjit ja doahpagiid nugo “jođánit/njozet”, “vuodjit gávppi lusa” ja “deavdit bensiinna bensinstašuvnnas”. Vehážiid mielde soai váldiba mielde eará mánáid stoahkamii. Go stoahkan lea oadjebas ja oahpis Mihkkalii, de son šaddá eanet mielde ja rabas oahppamii ja sosiála ovttasdoaibmamii.