Tjoejetsagkesh

Tjoejetsagkesh leah dåeriesmoeri bïjre tjoejh darjodh jïh tjoejem iemie- jïh tjïelkelaakan nuhtjedh. Daate maahta årrodh seakoesvoete, viesjies jallh ovjïebne tjoeje, tsagkesh stuvredh man tjarki tjoejem nuhtjie, jallh geerve tjoejem kontrolleeredh. Jeenjesh nåake domtesem tjeapoehkisnie dååjroeh jïh maehtieh soptsestimmeste sæjlodh.

Sïejhme væhtah tjoejetsagkesidie maanaj jïh geerve almetji luvnie maahta seakoesvoete årrodh, tjoeje syjle åenehks bodten mænngan, jallh govloe goh tjoeje stravtja. Jis tjoeje ovjïebne jallh maana hojjede haerhpiej bïjre tjeapoehkisnie, dle maahta aerviedidh dan leah tjoejetsagkesh. Vihkele våårkehke årrodh jarkelimmide tjoejesne, joekoen jis guhkebe goh naan våhkoeh ryöhkoeh.

Maanah tjoejetsagkesigujmie maehtieh dåeriesmoerh utnedh meatan årrodh njaalmeldh darjoeminie skuvlesne, goh åehpiedehtemh, dåehkiebarkoeh jïh digkiedimmieh. Dan gaavhtan maanah maehtieh dååjredh dah oktegh jallh eah guhte dejtie govlh, naakede mij maahta dej jïjtjejearsoesvoetem jïh lïeremem baajnehtidh. Maanah mah tsagkesh utnieh tjoejem iemielaakan nuhtjedh, maehtieh aaj haestemh utnedh sijjen åssjaldahkh jïh domtesh tjïelkelaakan jïh veelelaakan buektedh, dejnie konsekvensine jeatjebh maehtieh dejtie båajhtoehlaakan guarkedh, jïh maanah maehtieh reesmesovvedh.

Maana maahta aaj sæjlodh jis tjoejem guhkiem nuhtjie jallh jollebe tjoejenjieptjiem nuhtjie, naakede mij maahta dej konsentrasjovnemaehtelesvoetem baajnehtidh, jïh eadtjohke meatan årrodh lïerehtimmietsiehkine. Vihkele lohkehtæjjah jïh maanagïertebarkijh voerkes daejtie haestiemidie, jïh learoebyjresasse sjïehteledtieh mij dåarjoem vadta, vuesiehtimmien gaavhtan gijjiem giehpiedieh, nuepieh vedtieh lïegkedidh jïh mikrofovnh jïh dïrregh nuhtjedh mah tjoejem reegkesåbpoe darjoeh, gosse daerpies.

Tjoejetsagkesh aaj maehtieh maanaj sosijaale jieledem baajnehtidh, juktie daamtaj tjoejem stååkedimmesne jïh ektiedahkojne nuhtjieh. Maanah tjoejetsagkesigujmie maehtieh damtedh eah åadtjoeh meatan årrodh, jallh dåeriesmoerh utnedh meatan årrodh ektie darjoeminie jeatjah maanajgujmie ektine, man gaavhtan maehtieh oktegh sjïdtedh jallh sosijaale tsiehkijste antanadtedh.

Maanah tjoejetsagkesigujmie maehtieh dåeriesmoerh utnedh meatan årrodh njaalmeldh darjoeminie klaassetjïehtjelisnie. Dah maehtieh sæjlodh soptsestimmeste, jïh damtedh ij guhte sijjem govlh. Dan gaavhtan maehtieh reesmesovvedh jïh vueliehkåbpoe jïjtjejearsoesvoetem åadtjodh. Tjoejetsagkesi gaavhtan maahta aaj geerve sjïdtedh meatan årrodh dåehkiebarkojne jallh åehpiedehtieminie.

Tjoejetsagkesi gaavhtan maahta geerve sjïdtedh jeatjebigujmie gaskesadtedh gosse stååkedeminie, jallh voelpigujmie soptsestidh. Jis dej tjoeje seagkoes jallh geerve guarkedh, dle maehtieh uvtedh soptsestidh jallh oktegh sjïdtedh sosijaale tsiehkine.

Jaavoe, almetjh itjmies tjoejetsagkesigujmie maehtieh daarpesjidh tjoejem lïegkedidh, jïh dan gaavhtan maehtieh barkoste jallh skuvleste gaatodh. Vihkele hijven sjïehteladteme gååvnese daejtie almetjidie aarkebiejjien dåarjodh.

Almetjidie tjoeleinkongruensine tjoeje maahta tjïelke heaptojne sjïdtedh dam rïektes identiteetem vuesiehtidh. Vuesiehtimmien gaavhtan, dle almetjh mah vielie feminine tjoejem vaajtelieh maehtieh dååjredh dej tjoeje fer mïrhke, mearan dah mah vielie maskuline tjoejem vaajtelieh maehtieh dååjredh dej tjoeje fer jolle jallh tjoevkes. Maahta psykiske lyövlehke sjïdtedh gosse ij leah latjkehtsvoete dan dååjreme tjoeleidentiteeten jïh tjoejen gaskem.

Logopeede maahta bïhkedidh guktie gïelen resonansine, tjoejenjieptjine, melodijinie, artikulasjovnine, volumine, tjoejekvaliteetine, voejngine jïh gaskesadtemehaarjanimmine barkedh. Daate maahta eevre daerpies årrodh jis almetje edtja maehtedh njaalmeldh meatan årrodh, jïh dan jieledekvaliteetese.

ILO jïh EILO leah voejngehtimmiedåeriesmoerh mejtie joekoen nïejth jïh nyjsenæjjah maehtieh dååjredh noerejaepiej, men gaajhkesh maehtieh dam dååjredh. ILO (Induced laryngeal obstruction) sæjhta jiehtedh dåeriesmoerh åtna voejngem sigkedh. EILO (Exercised induced laryngeal obstruction) lea akte såarhts ILO mij sjugniehtåvva gosse fysiskelaakan pradtja, vuesiehtimmien gaavhtan vïtnedimmietæjmoen jallh gosse savra.

ILO jïh EILO maehtieh göökte njieptjine gealosne sjugniehtovvedh: Tjoejebaanth gaptjelgieh sijjeste rïhpelgieh gosse voejngem sigkie, jïh/jallh sijjie tjoejebaanti bijjeli snårhpoe. Gåabpegi fåantoej gaavhtan maahta geervebe sjïdtedh voejngehtidh. EILO daamtajommes sjugniehtåvva dennie njieptjesne tjoejebaanti bijjeli.

Logopeden rålla:

Logopede maahta learohkem viehkiehtidh guarkedh mij kråahpesne heannede, jïh buerebe voejngehtimmieteknihkh leerehtidh, gosse lïegkede jïh aktijve. Fokuse daamtaj voejngestæmman jïh slaajperdæmman. Ulmie lea maehtedh aktijve årrodh voejngedåeriesmoeri namhtah. Logopede aaj voerkesvoetine barka kråahpen, voejngen jïh domtesi bïjre, jïh ektiedimmien bïjre dej gaskem joekehts tsiehkine (saavreme, skuvle, gåetesne). Lohkehtæjjah, saavrijh jïh eejhtegh byöroeh bïevnesh åadtjodh sjïehteladtemi bïjre skuvlesne jïh astoeaejkien. Maahta vihkele årrodh jeatjah faagebarkijigujmie laavenjostedh. Statpede logopeedh jïh jeatjah faagealmetjh bïhkede, mah ILO:ine jïh EILO:ine berkieh.