Maanah mej artikulatovreles/ fonetihkeles sturremh, eah buektehth aktegstjoejh reaktoelaakan darjodh. Vuesiehtimmie dïsse lea gosse maana njoektjemegietjiem baeniej giske beaja gosse s-tjoejem jeahta (plerhkede).

Sïejhme maana iktesth gïeletjoejem joekehtslaakan jïh seammalaakan dorje, dovne oktegimse jïh baakoej sisnie, saaht mejtie tjoejem spontaanelaakan dorje jallh heerie. Daate ij sïjhth jiehtedh tsagkesh åtna gïeletjoejh damtijidh jallh dej gaskem joekehtidh. Veanhta fåantoe viedtieldihkie dan motorihkeles darjoemasse, eevre soptsestimmien tjirrehtimmiesvaalhtesen minngiegietjien. Fonetihkeles tsagkese sæjhta nagkh jiehtedh faatoes motorihkeles kontrolle, jallh faatoes motorihkeles maehtelesvoeth, man gaavhtan tjoeje båajhtoelaakan dorjesåvva. Maahta aaj årrodh maana båajhtoeh jiehtememöönsterem kopieereme, naakede mij maahta geerve årrodh staeriedidh. Daamtajommes ij naan spontaane bueriedimmie gosse dagkeres tsagkesem åtna, jïh goh råajvarimmie artikulasjovnehaarjanimmiem juvnehte, dejstie tjoejijste mah båajhtoelaakan jeahtasuvvieh. Lohkh vielie råajvarimmiej bïjre daesnie: Råajvarimmieh maanide gïeletjoejesturremigujmie

Maanah seassoeh fonologeles evtiedimmine, eah gïelen tjoejesysteemem seammalaakan haalvoeh goh maanah seamma aalterisnie. Dah sïejhme evtiedimmiem utnieh, men soejmebe gåarede. Soptsestimmiedorjemasse sæjhta dejtie seamma gyöhpedimmieprosseside utnedh, mejtie sagki nuerebe maanaj luvnie gaavnebe sïejhme gïeletjoejeevtiedimmine. Goh akten vïjhten jaepien båeries maanan luvnie mij annje velare tjoejh (/k,g/) alveolare tjoejigujmie (/t,d/) molse, jïh baakoem kaffe jeahta goh [1tɑfə].

Maanah mah fonologeles seassoeh eah tsagkesh utnieh tjoejh sinsitneste joekehtidh, jïh dej eah gan njaelmiemotorihkeles tsagkesh. Aervede evtiedimmie tjöödtjehtamme joekehts fåantoej gaavhtan, goh v.g. govlemevueliedimmie (gaskebieljieovlemh). Dah maanah daamtajommes dam seassoeh evtiedimmiem jaksh logopedeles råajvarimmiej namhtah, men daate vielie sveekes maanide mah båarasåbpoe goh vïjhten jaepien båeries. Gosse maanah 4 – 5 jaepien båeries, byöroe våårkehke daejtie maanide årrodh. Maanide seassoeh fonologeles evtiedimmine maahta maereles årrodh vuartasjidh mejtie fonologeles intervensjovne, v.g. Metafone, maahta evtiedimmiem aelkedh vihth.

Dellie vihkele ajve barkedh dej fonologeles gyöhpedimmieprosessigujmie mah seassoeh.

Dan bïjre maahtah vielie lohkedh daesnie: Råajvarimmieh maanide gïeletjoejesturremigujmie

Maanah konsisteente fonologeles sturremigujmie baakoeh jeatjahlaakan gyöhpedieh, goh maanah sïejhme fonologeles evtiedimmine. Dah ovsïejhme gyöhpedimmieprosessh nuhtjieh, mejtie ibie gaavnh sïejhme evtiedimmesne. V.g. dle alveolare tjoejh (/t,d/) velare tjoejigujmie (/k,g/) målsoeh, guktie baakoe tog [1ko:ɡ] jeahtasåvva.

Tsagkese viedtieldihkie njeaptjan fonologeles damtijimmie soptsestimmien tjirrehtimmiesvaalhtesisnie. Maanah tsagkesh utnieh joekehts tjoejh damtijidh jïh dejtie sinsitneste joekehtidh. Daate aaj baajnehte guktie baakoeh spååresuvvieh. Baakoeh spååresuvvieh guktie maana dejtie guarkoe. Jis maanan lea tsagkese plosijven /t/ jïh frikatijven /s/ gaskem joekehtidh, dle baakoe sol maahta jeahtasovvedh goh [1tu:l].

Råajvarimmie sæjhta fonologeles intervensjone årrodh, vuesiehtimmien gaavhtan Metafone. Dan bïjre maahtah vielie lohkedh daesnie: Råajvarimmieh maanide gïeletjoejesturremigujmie

Sjïere væhta maanaj luvnie inkonsisteente fonologeles sturremigujmie lea seamma baakoeh joekehtslaakan jiehtedh. Akte vuesiehtimmie lea baakoe motorsykkel mij dovne jeahtasåvva goh [1mʊʈʊˌɖɪtɪ], [1mʊtʊˌɖɪ] jïh [1mʊtʊˌɖʊɪ]. Maanah dovne sïejhme jïh ovsïejhme gyöhpedimmieprosessh nuhtjieh, mah maehtieh jeerehtidh aejkeste aajkan goerehtalleme dorjesåvva.

Aervede tsagkese viedtieldihkie dan fonologeles soejkesjæmman, mij muana mennie öörnegisnie edtja baakoen bokstaavh jiehtedh. Maanan ij naan njaelmiemotorihkeles tsagkesh jallh stoerre tsagkesh tjoejh heeredh. Tsagkese lea dejtie reaktoe tjoejide veeljedh jïh dejtie reaktoe öörnegen mietie bïejedh. Goh konsekvense daestie, dle ij maana buektehth stabijle baakoehammoeh tseegkedh «motorihkeles bïhkedassigujmie» guktie baakoeh edtjieh jeahtasovvedh. Dan gaavhtan baakoeh joekehtslaakan jeahtasuvvieh fïerhten aejkien. Inkonsisteente fonologeles tsagkesh jeatjah gïeletjoejetsagkesijstie jeerehtieh mej leah konsisteente baakoedorjemasse. Råajvarimmieh sijhtieh inkonsisteensen vööste stuvresovvedh, vuartesjh Core Vocabulary Therapy sæjrosne Råajvarimmieh maanide gïeletjoejetsagkesigujmie.

Verbale dyspraksije lea nevrologiske tsagkese soptsestimmiesvïhtjemh soejkesjidh jïh darjodh, mah daerpies gosse baakoeh gïeletjoejijste darjodh. Tsagkesen gaavhtan inkonsisteente fiejlieh sjædta gosse baakoeh jeahtasuvvieh, jïh sjïere prosodije (ASHA: American Speech-Language-Hearing Association, 2007).

Maanah tsagkesh utnieh heeredh, jïh sïejhme dah jienebh fiejlieh jiehtieh gosse baakoegåhkoe læssene. Aaj vååjnoe goh maana tjabra artikulasjovnen tjïrrh, jïh maahta jïjnjem toeverdidh, båajhtode jiehtedh jïh pryövedh gosse soptseste. Tsagkese ij leah sïejhme, aervede medtie 1-2 maanah stoerretjuetie maanijste verbale dyspraksijem utnieh (Socialstyrelsen, 2021). Maanide daejnie tsagkesinie, dle råajvarimmie dan motovreles soejkesjimmien vööste stuvresåvva, vuartesjh Praxise jïh DTTC, sæjrosne Råajvarimmieh maanide gïeletjoejetsagkesigujmie.

Inkonsisteente fonologeles gïeletjoejetsagkesh (IFG) jïh verbale dyspraksije (VD) naan hedtieh utnieh, men tsagkesi leah joekehts fåantoeh, jïh dan åvteste joekehts råajvarimmieh daerpies, lohkh vielie sæjrosne Råajvarimmieh maanide gïeletjoejetsagkesigujmie. IFG viedtieldihkie tsagkesidie fonologeles soejkesjimmine. Maana tjabra reaktoe tjoejh veeljedh, jïh dejtie reaktoe öörnegen mietie bïejedh. VD nevrologeles tsagkese mij sjugniehtåvva soejkesjimmie- jïh programmeremesturremen gaavhtan, jïh man gaavhtan tsagkesh åtna motorihkeles soejkesjimmine jïh soptsestimmiesvïhtjemidie koordineeredh.

Inkonsisteente realiseereme baakojste lea sjïere væhta dovne gosse inkonsisteente fonologeles gïeletjoejesturremh jïh verbale dyspraksije. Maanah dam seamma baakoem joekehtslaakan jiehtieh jïh jienebh soptsestimmiefiejlieh utnieh gosse baakoeh guhkebe sjidtieh. Maanah VD:ine nåake heeredh jïh væjkalåbpoe spontaanelaakan soptsestidh, mearan maanah IFG:ine væjkalåbpoe heeredh goh spontaanelaakan soptsestidh. Sjïere væhtah VD:se leah ohtsije soptsestimmiesvïhtjemh, naakede maam ibie gaavnh maanaj luvnie IFG:ine. Njaelmiemotorihkeles tsagkesh sïejhme maanaj luvnie VD:ine, men maanah IFG:ine eah dagkerh tsagkesh utnieh.