Mihttogovva 2012-2016

Statpeda servodatmandáhtta lea veahkehit dasa ahte mánáide, nuoraide ja rávisolbmuide, geain leat earenoamáš oahppodárbbut, addo vejolašvuohta leat aktiivvalaš oasálastit oahpahusas, barggus ja servodateallimis.

Statpeda dovdomearka galgá leat čielga earenoamášpedagogalaš profiila ja čielga bálvalusat. Bargu galgá sajáiduvvat mánáidgárdeláhkii, oahpahusláhkii ja rávisolbmuidoahpahusláhkii.

Statpeda čuovvola Stuoradiggedieđáhusa nr 18 (2010 – 2011) Oahppan ja oktavuohta, go hábme mihttogova mii galgá čájehit geainnu gitta 2016. Mihttogovva čilge ovdánahttima mii galgá dáhpáhuvvat dán mearriduvvon Statpeda nuppástuhttima bokte.

Mihttogovva čielggasmahttá vuođu oktasaš našunála ja ovttalaš ossodat barggu vuostá, ja lea vuolggasadji viidásit hámi ja sisdoalu plánemii.

Mihttogovva ráhkada vuođu jahkásaš juolludanreivii1 guovlluide, ja čuvge makkár vuoruheamit galget dahkkot. Mihttogovva galgá sihkkarastit ahte nuppástuhttinproseassa šaddá čielggas Statpeda geavaheddjiide, bargiide ja ovttasbargoguimmiide.

Statped lea earenoamášpedagogalaš doarjjabálvalus suohkaniidda ja fylkkasuohkaniidda, ja lea láidesteaddji ovdánahttit daid earenoamášpedagogalaš fágasurggiid nugo gulu, oainnu, giela/hupmama, vuoiŋŋašvigi, seagáš oahppanváttuid ja bealjehemiid/čalmmehemiid ektui. Máŋggafágalaš geahččanguovllus galgá Statpeda veahkehit addit buori fálaldaga juohke geavaheaddjái.

Geavaheddjiiguin guovddážis čájeha Statpeda višuvdna “Dásseárvu ja hálddašeapmi” geainnu heivehuvvon ja searvadáhttin oahpahusa mánáide, nuoraide ja rávis olbmuide, geain leat earenoamáš oahppodárbbut.

Go galgá fállat vuorddehahtti bálvalusaid geavaheddjiide, de šaddá mávssolaš čielggadit makkár rolla lea Statpedas daid eará oasálaččaid ektui dán servodatbarggus.

Go galgá sihkkarastit ahte Statpeda ovddiduvvo oktan ossodahkan, mii lea heivehuvvon geavaheddjiid dárbbuide, de lea sávahahtti ahte lea lagas ovttasbargu geavaheddjiidorganisašuvnnaiguin.

Statpedas lea earenoamáš gelbbolašvuohta oahpahusresursa suorggis mánáide, nuoraide ja rávis olbmuide, geain leat earenoamáš oahppodárbbut. Boahttevaš jagiin šaddá váldobargun ráhkadit ja váldit atnui čálgoteknologiija, mii sáhttá ovttaskas geavaheaddjái boahtit buorrin.

Áigut ávkkástallat dán liibba giitit buot cealkámušaid maid oaččuimet proseassas, go ráhkadeimmet mihttogova.

Dál lea vel báhcán dat mávssoleamos bargu, namalassii váldit atnui mihttogova go duohtandahkat ja álggahit doaimmaid, mat ovttas veahkehit dasa ahte Statpeda oidno čielggasin, oainnusin ja vuorddehahttin.

Statpeda direktevra

Tone Mørk

Stuoradiggedieđáhus nr. 18 čilge Statpeda nuppástuhttima. Okta dehálaš vuolggasadji dieđáhussii lea Midtlyng-lávdegottii cealkámuš (NAČ 2009:18). Lávdegotti mandáhtta lei iskat movt sáhttá buoridit oahppofálaldaga mánáide, nuoraide ja rávis olbmuide, geat dárbbašit earenoamáš veahki ja doarjaga. Daid guovddáš fáttáin lei movt juogadit bargguid ja makkár bargojuohku galgá leat gaskal Statpeda ossodagaid ja pedagogalaš-psykologalaš (PP-bálvalus) bálvalusaid.

Stuoradiggedieđáhus nr. 18 čuovvola Midtlyng-lávdegotti cealkámuša, mas Statpeda gelbbolašvuođaguovddážat geažuhedje ahte lea dárbbašlaš čielggadit makkár bagadallamii ja doarjagii lea dárbu, maid Statpeda sáhttá ja berre váldit vára, ja maid mánáidgárddit, skuvllat ja PP-bálvalus ieža berrejit fuolahit.

Go suohkaniin ja fylkkasuohkaniin lea dárbu doarjagii, de guoská dat dávjá mánáide ja nuoraide, geain leat earenoamáš dárbbut. Go galget oažžut bagadallama iešguđet fágasuorggis, de leat suohkanat ja fylkkasuohkanat váldán oktavuođa máŋgga iešguđet guovddážiin . Midtlyng-lávdegoddi oaivvildii ahte diet fálaldatstruktuvra ii leat heivehuvvon vára váldit mánáin, nuorain ja rávis olbmuin, geain leat earenoamáš dárbbut. Dat oainnusin dagai dárbbu rievdadit Statpeda, vai olaha ollislaččat lahkonit ja koordineret bálvalusaid.

Statpeda nuppástuhttima vuolggasadjái sáhttá čilget ahte lea dárbu

• ovttadássásaččat olahit Statpeda bálvalusain suohkaniin ja fylkkasuohkaniin («lagabus»)
• eambbo oktilis ipmárdus das geat Statpeda geavaheaddjit leat
• eambbo oktilis strategiija ráhkadit ja atnit earenoamášgelbbolašvuođa
• čielgasit vuordámušat Statpedai dego 3.linjabálvalussan
• čielgasit profiila geavaheddjiide ja bargiide

Midtlyng-lávdegoddi čuovvoluvvui Stuoradiggedieđáhus nr. 18, mas mearriduvvui nuppástuhttit Statpeda gitta 2016 rádjái. Statpeda bargu lea čuovvut Stuoradiggedieđáhus nr. 18 láidestusa. Dat čađahuvvo earret eará dán mihttogova signálaiguin.

Statpeda servodatbargu lea veahkehit vai mánáide, nuoraide ja rávis olbmuide, geain leat earenoamáš oahppodárbbut, addo vejolašvuohta leat aktiiva oasálastin oahpahusas, bargoeallimis ja servodateallimis.

Statpeda galgá leat doarjjan suohkaniidda ja fylkkasuohkaniidda, ja galgá leat láidesteaddjin ovdánahttit daid earenoamášpedagogalaš fágasurggiid, nugo oaidnu, gullu, seagáš oahppanváddu, giella/hupman, vuoiŋŋašvihki ja bealjehisvuohta/čalmmehisvuohta. Dat galgá veahkehit dasa ahte šaddá buorre earenoamášpedagogalaš fálaldat juohke ovttaskas geavaheaddjái.Oahpahusláhka ja Stuoradiggedieđáhus nr. 18 leat vuođđun Statpeda doaimmaide. Dieđáhusa kap. 6.2.2 čielggada Statpeda guokte váldodoaimma:

1. Statpeda galgá addit bálvalusaid suohkaniidda ja fylkkasuohkaniidda, mat leat doarjjan barggus duohtandahkat oahpahuslága mearrádusaid, mas galgá leat ovttadássásaš, heivehuvvon ja searvadahttin oahpahus mánáide, nuoraide ja rávis olbmuide, geain leat earenoamáš dárbbut. Statpeda galgá addit bálvalusaid sihke indiviida- ja vuogádatdásis.
2. Statpeda galgá ovddidit gelbbolašvuođa earenoamášpedagogalaš fágasuorggis ja galgá duođaštit, gaskkustit ja álggahit praktihkalaš- ja dutkanvuođđuduvvon máhtu. Stuoradiggi lea guorrasan dan golmma mihttui maid Stuoradiggedieđáhus nr. 18 lea mearridan Statpedai:

• Mihttu 1: Statpeda lea čielggas ja earenoamášpedagogalaš doarjja, mii lea olahanmutto bálvalusdoaibma suohkaniidda ja fylkkasuohkaniidda. Statpeda addá bálvalusaid sihke indiviida- ja vuogádatdásis, ja buot suohkanat ja fylkkasuohkanat ožžot ovttadássásaš Statpeda bálvalusaid
• Mihttu 2: Statpedas lea earenoamášgelbbolašvuohta earenoamášpedagogalaš fágasurggiid siskkobealde ja veahkeha aktiivvalaččat máhtto- ja gelbbolašvuođaviidudemiin dain surggiin.
  
  
• Mihttu 3: Statpedas lea strategiija movt vuoruhit surggiid nugo dutkan- ja ovdánahttinbargguid (DjO) ja lea ovttasbargoguoibmi universitehtaide ja allaskuvllaide.

Ođđa Statpeda boahtá organiserejuvvot njealji guovlluguovddážii (davvi, gasku, oarji ja nuortalulli), ja okta váldokantuvra mii galgá koordineret fágalaš guovddáš doaimmaid, riikaviidosaš hálddahuslaš doaimmaid, doaimmahit ja ovdánahttit oahpporesurssaid ja vel skuvladoaibma.

Guovllut leat organiserejuvvon seamma ládje sihke fágalaččat ja hálddahuslaččat. Buot guovlluin galgá leat gelbbolašvuohta Statpeda guđa fágasuorggis; oaidnu, gullu, giella/hupman, seagáš oahppanváttut, vuoiŋŋašvigis ja bealjehisvuohta/čalmmehisvuohta. Lohku ja sturrodat fágaossodagain boahtá rievddadit guovllus guvlui.

Davvi Statpedas galgá leat sierra ossodat, gos leat riikaviidosaš doaimmat, mat čatnasit sámi earenoamášpedagogalaš doarjagii (SEAD).

Statpeda lei ovdal organiserejuvvon oktanuppelogi iešheanálaš gelbbolašvuođaguovddážii, main lei gelbbolašvuohta spesifihkka fágasurggiin. Nuppástuhttimin galget Statpeda mielbargit gávdnat iežaset rolla máŋggafágalaš guovllubirrasis. Identitehta sirdo sierra guovddážis ođđa organisašuvdnastruktuvrii. Dat mielddisbuktá ahte dat ovdalaš guovddášnamma loahpahuvvo.

Ásaiduvvan bargovuogit hástaluvvojit, ja ođđa bohtet fas sadjái. Máŋggafágalaš birrasa ovdánahttin galgá čađahuvvot go viidásetfievrrida ja ásaha riikaviidosaš ja guovlluid mielde fágalaš arenaid. Go ásaha ovtta čohkkejuvvon doaimma, de galgá dat sihkkarastit ahte Statpeda ollislaččat ovdána seamma guvlui. Dat mielddisbuktá eambbo vuorddehahttivuođa geavaheddjiide ja ovttasbargoguimmiide. Statped galgá leat oktilaš ossodat, mas lea čielga profiila, ja mas leat ovttadássásaš bálvalusat miehtá riikka.

Máŋggafágalaš guovllut galget veahkehit dasa ahte šaddá čielga organiseren, ráhkadit nanu fágabirrasiid ja sihkkarastit fágasurggiid koordinerema siskkáldasat guovllus ja guovlluid gaskkas.

Váldokantuvrra ásaheapmi ja máŋggafágalaš guovllut vurdojuvvo addit buoret oppalašgova, buoret jođihanvejolašvuođa ja šaddá vejolašvuohta ovdánahttit jođihandoaimma olles Statpedas. Máŋga iešguđetlágan sierranas guovddáža eai addán vejolašvuođa dan dahkat.

Statped galgá doarjut suohkaniid ja fylkkasuohkaniid go barget mánáiguin, nuoraiguin ja rávis olbmuiguin, geain leat earenoamáš oahppodárbbut. Dieinna lágiin lea Statped oassi oahpahussuorggis.

Dat ođđa doaibma galgá ásahit ođđa bálvalusprofiilla. Statped galgá dovdat čielga earenoamášpedagogalaš profiillas ja čielga bálvalusaiguin. Bargu galgá sajáiduvvat mánáidgárdelága ja oahpahuslága vuođul.

Máŋggafágalaš guovlluid ásaheapmi galgá sihkkarastit geavaheddjiide ovttadássásaš bálvalusaid. Geavaheaddjit geat dárbbašit dan, galget vuostáiváldot viiddis máŋggafágalaš perspektiivvas. Dassá go buot guovllut leat ásahan máŋggafágalaš birrasa, de ferte Statped koordineret vai leat earenoamášpedagogalaš fágasurggiid fágabargit juohke guovllus. Dien vuogi mielde galget geavaheaddjit vásihit ahte sii vuhtiiváldojit, ja ahte ožžot rievttes bálvalusa govttolaš áiggis.

Statped galgá eambbo go ovdal sihkkarastit ahte indiviidavuođđuduvvon bargu lea vuolggasadjin gelbbolašvuođahuksemii skuvllain, mánáidgárddiin ja PP-bálvalusas. Statped galgá danne veahkehit suohkana/fylkkasuohkana hukset dárbbašlaš gelbbolašvuođa. Diet gáibida ollislaš vuogádaga gelbbolašvuođadoarjagii suohkaniidda ja fylkkasuohkaniidda.

Statped galgá ásahit ođđa riikaviidosaš bargodábiid movt meannudit ohcamušaid ja bargguid. Suohkanat ja fylkkasuohkanat leat iešguđet láganat, ja dain leat iešguđetlágán dárbbut. Statpedas galgá leat máhttu suohkaniid ja fylkkasuohkaniid birra dain iešguđet guovlluin, ja galget ráhkadit šiehtadusaid mat sihkkarastet ovttasbarggu, mii lea heivehuvvon suohkaniid ja fylkkasuohkaniid dárbbuide.

Doaba máŋggafágalašvuohta adno ja ipmirduvvo iešguđet ládje iešguđet oktavuođain. Stuoradiggedieđáhus nr. 18 vuođđuduvvo čuovvovaš ipmárdusa vuođul:

Máŋggafágalašvuohta lea ovttasteapmi

• earenoamášgelbbolašvuođain dain iešguđet árbevirolaš fágasurggiin
• ovttasbargogelbbolašvuođain
• viiddis vuogádatgelbbolašvuođain
• iešguđet virgejoavkkuin, main leat seamma doaimmaid,go ovttasbarget fágaidgaskasaččat árbevieruid rastá
• go ovttasbarget eará stáhtii gullevaš bálvalusaiguin

Vuordámušat Statpedai, nugo lea čilgejuvvon kap. 3 Statpeda bargu, ráhkada dan formálalaš vuođu ossodaga doibmii. Diet lea vuolggasadji ráhkadit jahkásaš doaibmaplánaid, vai Statpeda olaha mihtuid mat ossodahkii leat biddjon.

Jus galgá lihkostuvvat ovdánemiin, de ii leat doarvái bargat dušše formálalaš mearrádusaid ja láidestumiid vuođul. Ođđa organiseren ja bálvalusprofiila boahtá hástalit daid Statpeda sajáiduvvan siskkáldas kultuvrraid. Okta oassi ovdánahttin- ja rievdadanbarggus bohtet muhtin perspektiivvat veahkehit dasa ahte oaidnit doaimma viidát oktavuođas. Diet šaddet buorit doarjagat siskkáldas kulturhuksemii ja go Statpeda galgá ovdánahttit iežaset bálvaluslágideaddjin.

Go galgá nagodit dán, de áigut fuomášuhttit Statpeda servodatperspektiivvas, geavaheaddjiperspektiivvas ja ahte lea okta máŋgga oasálaččas doaibmabidjoovttastusas

Statpeda doaimmas galgá leat mearkkašupmi ja rievdadit olles servodaga. Oahpahus lea okta dain mávssoleamos áđain min čálgovuogádagas. Mii galgat leat veahkkin dasa ahte mávssolaš servodatmihtut Norgga čálgostáhtas duohtandahkkojit. Min bargu dan oktavuođas lea bargat dan ala ahte oahpahus lea buorre ja lea heivehuvvon, vai ovttaskas geavaheaddji sáhttá geavahišgoahtit iežas potensiála ja čehppodaga servodaga iešguđetlágan arenain.

Statpeda geavaheddjiin leat iešguđet mihtut iežaset eallimis. Máŋgasis lea mihttu háhkat alit oahpu, ja earáin ges lea mihttu beassat bargui. Muhtimiid mihttu lea ges buoret eallinkvalitehta. Máhttit geavaheaddjijoavkkuid iešguđetlágan mihtuid birra leat dehálaččat Statpeda doibmii.

Go mis leat geahččanguovllut viidábut go min iežamet ovddasvástádussuorggis, de gáibida dat ahte mii bargat ovttas eará ásahusaiguin vai min geavaheaddjit olahit iežaset mihtuid. Stuoradiggedieđáhus 18 (6.4.2.) deattuha maid dan.

Eará riikaviidosaš vuoruhuvvon suorggit mat heivejit Statpeda doibmii, leat earret eará:

• Eambbo fuomášupmi dasa ahte čađahit 13-jagi oahpahusa, vai unnida heaitáseami joatkkaskuvla oahpahusas (omd. Ny Giv).
• Ráđđehusa bargostrategiija ( Bargostrategiija olbmuide geain lea heajut doaibmanákca. Mielddus Prop. 1S (2011-2012) - Stáhtabušeahtta 2012)
• Eiseválddiid fokus profešuvdnarasttildeaddji ovttasbargui.

Lea riikaviidosaš mihttu lasihit vuođđooahpahusa čađaheami, vai unnida heaitáseami joatkkaskuvla oahpahusas. Statpeda, mii lea earenoamášpedagogalaš doarjjabálvalus, galgá leat veahkkin fállame buriid bálvalusaid, ja bargat rievttes vuogi mielde nu árrat go vejolaš. Statpeda galgá leat čielga oasálaš almmolaččat earenoamášpedagogalaš fágasuorggis.

Ráđđehusa bargostrategiija čájeha ahte lea dárbu návccaid atnit barggahišgoahtit eambbogiid vuollel 30 jagi, geain lea heajut doaibmannákca. Galgá eambbo fokus nuoraide dalle go leat sirdime oahpahusas bargui. Barggahusdássi dán joavkkus lea leamaš dássedit hui vuollin, vel de nai go lea buorre konjunktuvra leamaš. Statpeda lea oassin ráđđehusa strategiijas máŋggafágalašprofiilla bokte, buori diehtojuohkima ja buori ovttasbarggu bokte suohkaniiguin, fylkkasuohkaniiguin ja stáhtalaš bálvalusaiguin.

Stuoradiggedieđáhus nr. 134 čujuha ahte lea dárbu eambbo ollislaš ja koordinerejuvvon barggu doaimmahit rastá surggiid, bálvalusaid ja fágabirrasiid. Okta vuohki dustet dan lea eambbo ovttasbargat ámmátlaččat iešguđet surggiid gaskal. Statped galgá ráhkadit bargovugiid ja struktuvrraid maiguin sáhttá eambbo ámmátlaččat ovttasbargat rasttildit surggiid. Deattuhit álbmotdearvvašvuođa, easttadit ja árrat bargagoahtit guovddáš elemeanttaiguin ovttasdoaibmanođastusain5. Árvalus ođđa álbmotdearvvašvuođaláhkii čielggasmahttá vel eambbo maid ovttasbargu mearkkaša rastá surggiid.

Geavaheaddjiperspektiiva mearkkaša ahte geavaheddjiid dárbu lea vuolggasadji bálvalusaid ovdánahttimis.

Statpeda geavaheaddjiperspektiiva lea vuođđuduvvon višuvdnii “Ovttadássásašvuohta ja hálddašeapmi”. Geavaheaddjit galget vásihit ahte Statpeda bálvalusat atnet árvvus ja dohkkehit sin. Statpeda galgá huksejuvvot olmmošoainnu ja vuđolaš gudnejahttimin olmmošvuoigatvuođaid ja olbmuid dásseárvui (Stuoradiggedieđáhus nr. 18 (2010−2011) Oahppan ja searvevuohta s. 8).

Oahpahusa ja barggu bokte sáhttet olbmot ovdánit, oažžut ođđa máhtu ja nannet iežaset identitehta seammás go doaibmá ovttas earáiguin. Oahppu ja bargu addet ovttaskas olbmuide eambbo fámu ja friddjavuođa válljet iežaset eallinbálgáid, ja lasiha vejolašvuođa oasálastit demokráhtalaš proseassain ja servodateallimis.

Oahpahuslága vuođđoprinsihpat (Oahpahusláhka § 1-3, Árrat návccaid geavaheapmi Fátmmastanprinsihppa lea čielggaduvvon oahpahuslágas § 1-1,dain iešguđet mearrádusain oahpahuslágas, oahpahuslága láhkaásahusas ja Máhttoloktema oahppoplánas) leat ahte fátmmastit ja árrat bidjat návccaid . Ovttadássásaš oahpahus ii leat oahpahus mii lea seammalágan, muhto oahpahus mii vuhtiiváldá ahte oahppit leat iešguđetlágánat. Oahpahus galgá fátmmastit. Fátmmastanprinsihppa mearkkaša ahte oahpahus lea buohkaide, vaikko makkár návccat ja eavttut dál ležžet.

Ulbmil fátmmastemiin lea sihkkarastit ahte eatnasat olahit oahppoplána gelbbolašvuođamihtuid, ja vai buohkaide sihkkarasto fágalaš ovdáneapmi mii lea heivehuvvon ovttaskas olbmo vejolašvuođaide ja eavttuide.

Váhnemat ja oappát/vieljat

Mánás, geas leat doaibmanávccahisvuohta dahje lea stuora seagáš oahppanváttisvuođat, dagaha váhnemiidda ja oappáide/vieljaide liige hástalusaid árgabeaivvis ja mánáidgárddis, skuvllas ja veahkkeásahusain. Máŋga váhnema vásihit ahte sin mánát eai čuovvoluvvo doarvái. Oallugat geažuhit ahte sirdin oahppogearddis leat váddásat, ja koordineren gaskal daid iešguđet ásahusaid eai doaimma nu go galget, nu ahte váhnemat ieža fertejit doaibmat koordináhtoriin. Okta mávssolaš oassi nuppástuhttimis lea buorebut heivehit váhnemiidda/ovddasteddjiide, go addet buoret oahpahusa, buorebut koordinerejit bálvalusaid ja álkibut olahit Statpedai.

Geavaheaddjiváikkuheapmi

Ovttasbargu gaskal geavaheaddjiorganisašuvnnaid lea dárbbašlaš, jus galgá duohtandahkat buori geavaheaddjiváikkuheami. Nuppástuhttináigodagas ráhkaduvvojit arenat geavaheaddjiváikkuheapmái riikaviidosaš ja guovlluid dásis. Dasa lassin šaddá heivvolaš váikkuheaddji vuogádagain, mii čatnasa dan guđa meroštallan fágasuorgái Statpeda doaimmas.

Statpedas meroštallojit geavaheaddjin mánát, nuorat ja rávis olbmot, geain leat earenoamáš oahppodárbbut. Geavaheaddjit ožžot Statpeda bálvalusaid suohkaniid ja fylkkasuohkaniid bokte. PP-bálvalus lea lunddolaš oktavuođalađas gaskal Statpeda ja geavaheaddji. Suohkanat, fylkkasuohkanat ja eará profešuvdna bálvalusdoaimma meroštallojit ovttasbargoguoibmin ja oasálažžan doaibmabidjoovttastusas.

Doaibmabidjoovttastus galgá čilget bargojuogu oasálaččaid gaskkas ovttaskas geavaheaddji ektui.

Bidjat geavaheaddji guovddážii mielddisbuktá ahte leat geavaheaddji dárbbut mat leat vuolggasadjin ovdánahttit bálvalusaid. Dat mielddisbuktá maid ahte Statpedas maid ferte leat máhttu geavaheaddji bálvalusaid birra maid dárbbaša eará sajiin go oahpahusas.

Statpedas leat guhkes vásáhusat dakkár ovttasdoaibmamii. Buriid ovdamearkkaid ovttasdoaibmanmodeallain ferte ohcat ja dovddusin dahkat ollislaččat organisašuvdnii. Ovttasdoaibman čielggaduvvo maid Stuoradiggedieđáhusas nr. 18.

Ovttasbargu gaskal Statpeda ja suohkaniid ja fylkasuohkaniid doaimmahuvvojit máŋgga ládje. Sivvan dasa sáhttá leat ahte suohkaniin ii leat doarvái gelbbolašvuohta vára váldit álbmoga dárbbuid. Eará sivva sáhttá leat váilevaš máhttu Statpeda bálvalusaid ektui. Danne leage mihttu Statpedas čielggadit iežas rolla earenoamášpedagogalaš doarjjabálvalusain, mii lea jurddašuvvon ovttaskas olbmuide ja vuogádahkii. Praktihkalaččat mearkkaša dat ahte čielgaseappo juogadit bargguid gaskal Statpeda ja PP-bálvalusaid. Čielgasit vuogádat movt hálddašit bargguid ja šiehtadusaid suohkaniiguin, dat boahtá leat dehálaš oassin dán čielggadeapmái.

Árrat ja álkit beassat Statpeda fágasurggiid bálvalusaide sáhttá leat stuora mearkkašupmi go galgá čuovvolit ovttaskas geavaheddjiid. Áššiin maidda Statpeda fátmmasta ovdal go báikkálaš PP-bálvalus, de galget ásahusat álggahit ovttasbarggu nu jođánit go vejolaš, vai čielggada ovddasvástádusdilálašvuođa ja bargojuogu go geavaheaddji galgá čuovvolit. Ovdamearka dása sáhttá leat fálaldat váhnemiidda, geain lea mánná geas aitto leat fuobmán ahte lea heajos gullu/bealjeheapme.

Stuoradiggedieđáhus nr. 18 huksejuvvo golmma strategiijai čájehan dihte hástalusaid ja vejolašvuođaid oahpahusvuogádaga návccain, go galget vuostáiváldit máŋggalágan mánáid, nuoraid ja rávis olbmuid, geain leat earenoamáš oahppodárbbut. Strategiijat leat vuođđun go galgá čilget mihtuid, doaibmabijuid ja Statpeda ávkki.

Árrat bargagoahtit lea vuđolaš prinsihppa oahpahusas. Čielgasit bargojuohku gaskal Statpeda ja suohkana- dahje fylkkasuohkanabálvalusain lea eaktun dasa ahte rievttes gelbbolašvuohta lea rievttes báikkis rievttes áigái. Statped galgá doarjut suohkaniid ja fylkkasuohkaniid barggu, ja veahkehit vai gelbbolašvuohta ovdána mánáidgárddiin, skuvllain ja PP-bálvalusain.

Statpeda galgá organiserejuvvot dainna lágiin ahte heivehuvvo buorebut, vai sáhttá ovttasbargat iešguđet fágabirrasiiguin, ja dat galgá veahkehit ollislaččat DjO-bargui. Statpeda galgá veahkkin viidásit ovddidit sajáiduvvan máhtuin, ja bidjat johtui dutkamiid ja ovdánahttimiid go lea dárbu. Čohkkejuvvon riikaviidosaš ásahus sihkkarastá buori oppalaš geahčastaga ja ulbmilaš gelbbolašvuođaovdánahttima.

Statped lea organiserejuvvon máŋggafágalaš regiovdnii, mii galgá sihkkarastit bures koordinerejuvvon bálvalusaid suohkaniidda ja fylkkasuohkaniidda. Geavaheddjiin bohtet leat iešguđetlágan dárbbut Statpeda gelbbolašvuhtii. Diet gáibida struktuvrraid ja bargovugiid, mat sihkkarastet ollislaš lahkoneami.

Statpeda nuppástuhttin lea kvalitehtaođastus, mii guhkit áiggi galgá veahkehit oažžut ođđa bálvalusprofiilla, mii lea heivehuvvon daidda dárbbuide mat juo gávdnojit. Nuppástus galgá sihkkarastit eambbo beaktilis siskkáldas hálddašeami. Go Statpeda organiserejuvvo máŋggafágalaš regiovdnii, de nanne dat vejolašvuođa bargat vuogádatlaččat ja ollislaččat. Dát veahkeha bargat eambbo beaktilis bálvalusdoaimmain, ja fállat buoret kvalitehta bálvalusain.

Go čielggada ovttastusaid mihtuin, doaimmain ja beaktilisvuođas, de galgá dat nuppástuhttináigodagas veahkehit vuoruhit ja gulahallat dan barggu guvlui. Dat mii tabeallas namuhuvvo vurdojuvvon effeaktan, lea ovdamearkan vuordámušain Stuoradiggedieđáhus nr. 18.

Statpeda lea álgodásis nuppástuhttimis. Čilgejuvvon beaktilvuođamihtuid ferte ge geahččat dan ektui. 2013 boahtá čađahuvvot proseassaiguin mat galget čielggadit čilgejuvvon effeavttaiguin, ja dat sáhttet šaddat rievdadusat dán dásis. Tabealla mii čuovvu, čájeha Statpeda mihtuid ja vurdojuvvon ávkki dain. Mihtut leat čilgejuvvon Stuoradiggedieđáhusas mr. 18. Doaimmat, mat gullet mihtuide, bohtet čilgejuvvot dan jahkásaš juolludanreivves mii boahtá regiovnnaide.

Statpeda lea čielga ja olámuttu bálvalusdoaibma mii fállá earenoamášpedagogalaš doarjaga suohkaniidda ja fylkasuohkaniidda. Statped fállá bálvalusaid sihke indiviida- ja vuogádatdásis, ja buot suohkanat ja fylkkasuohkanat ožžot ovttadássásaš bálvalusaid Statpedas.

Effeakta

• Suohkanat ja fylkkasuohkanat dovdet Statpeda nugo organisašuvdnan, ja daid bálvalusaid maid dat sáhttá fállát.
• Geavaheaddjit vásihit bálvalusaid leat olámuttos ja vuordevažžan.
• Váhnemat sáhttet leat oadjebasat ahte sin mánáid čuovvolit nu ollu go dárbbašit dan dahkat, ja ahte sin jietna gullo, ja ahte vuhtiiváldojit iežaset vásáhusaid ektui.
• Statpeda fállá rievttes bálvalusaid, nu árrat go vejolaš, ja rievttes áigái.
• Statpeda lea čielga bálvalusdoaibma.
• Čielgasit doaibma- ja ovddasvástádusjuohkin gaskal PP-bálvalusa ja Statpeda.
• Veahkeha vai eambbogat sáhttet čađahit joatkkaskuvla oahpahusa, ja eambbogat sáhttet oasálastit oahpuide ja bargguide. • Buoret eallinkvalitehta geavaheddjiide (go ovdánahttá geavaheaddji potensiála).

Statpedas lea earenoamášgelbbolašvuohta earenoamášpedagogalaš fágasurggiin, ja veahkeha aktiivvalaččat máhtto- ja gelbbolašvuođajuohkimin dain surggiin.

Effeakta

• Statpeda lea oasálaš mii lea čielggas ja lea eambbo oidnosis earenoamášpedagogalaš fágasuorggis guovlluid ja riikadásis.
• Dárbbašlaš earenoamášpedagogalaš bálvalus fállo dakko gokko PP-bálvalusas ii leat alddis gelbbolašvuohta.
• Geavaheaddjit vásihit ahte Statpeda lea eambbo olámuttos iežas earenoamášgelbbolašvuođain.
• Statpeda bisuha ja ovdánahttá earenoamášpedagogalašgelbbolašvuođa.
• Statpeda geasuha ohcciid geain lea alla fágalaš gelbbolašvuohta.

Statpedas lea strategiija mii galgá vuoruhit dutkan- ja ovdánahttinbargguid (DjO), ja lea universitehtaid ja allaskuvllaid ovttasbargoguoibmi.

Effeakta

• DjO-strategiija sihkkarastá vai šaddá ollislaš oppalašgovva ja stivren Statpeda dutkan- ja ovdánahttinbargguin.
• Statpeda veahkeha dutkan- ja ovdánahttinbargguid Statpeda fágasurggiin.
• Universitehtat ja allaskuvllat oidnet Statpeda dohkálaš ovttasbargoguoibmin.
• DjO-doaibma veahkeha vai šaddá eambbo máhttu Statpeda fágasurggiin.
• DjO-doaibma veahkeha vai šaddá eambbo máhttu oahpahussuorggis.

Statpeda nuppástuhttin lea proseassa mii galgá čađahuvvot guhkit áigge badjel, ja mas leat máŋga elemeanta. Danne ferte atnit muittus nuppástuhttima áigumuša, ja daid mihtuid mat leat biddjon dán doibmii, vai bargu sihkkarasto dan guvlui. Viidásit proseassa Statpeda nuppástuhttimis šaddá earenoamáš fokus dasa ahte Statpedas

• lea čielga fágalaš veahkki mánáidgárdái ja oahppogearddis
• lea riikaviidosaš doaibma mas lea čielga bálvalusprofiila
• lea geavaheddjiid olámuttos, vaikko gos dál oroš
• lea positiiva, rabas ja fátmmasteaddji organisašuvdnakultuvra
• lea fokus jođihanrollii ja buori jođihanjovkui
• fátmmasta oasálaččaid vai buorit proseassat sihkkarastojuvvojit
• lea fágalaš ovdáneapmi riikaviidosaččat ja riikkaidgaskasaččat
• váldá atnui ja veahkeha ráhkadit ođđa oahpporesurssaid ja ođđa čálgoteknologiija
• leat vuogádagat, fágalaččat ja hálddahuslaččat, mat sihkkarastet “rukses árppu” miehtá doaibmabidjoovttastusas

Čálgoteknologiija ii leat diŋga, muhto politihkalaš višuvdna. Višuvdna lea ahte čálgoteknologiija galgá ođastit ja beavttálmahttit almmolaš bálvalusdoaimmaid. Čálgoteknologiija doaba earenoamášpedagogihka ektui gokčá buot ođđa elektrovnnalaš buktagiid ja mediaid (ovdamearkka dihte interneahtta) mii adno muđui ge servodagas, muhto mii maiddái sáhttá adnot pedagogalaš doaibmabijuin.

Statpeda nuppástuhttin lea čilgejuvvon dego kvalitehtaođastus. Čohkket oktanuppelohkái iešheanálaš gelbbolašvuođaguovddáža njealji máŋggafágalaš regiovdnii addá vejolašvuođaid beavttálmahttit ja koordineret hálddahuslaš ja siskkáldas vuogádagaid. Diet boahtá čalmmustuvvot dain jahkásaš doaibmaplánain. Diet lea mihttu beavttálmahttit hálddahuslaš suorggi, vai resurssat sáhttet sirdojuvvot dan váldodoibmii ja dan bargui mii geavaheaddjái lea heivehuvvon.

Lea dehálaš dárkkuhit ahte beavttálmahttin mihttu lea maiddái buoridit surggiid kvalitehta, go hukse nanu fágabirrasiid hálddahusas.

Ovdamearkkat maiguin boahtá bargojuvvot leat

• ekonomiija, bálká ja rehketdoallu
• IKT
• HR ja bargit
• doaibmastivren
• opmodat ja sisaoastin
• arkiiva

Statpeda nuppástuhttimis boahtá gulahallanbargu leat hui dehálaš, sihke siskkáldasat ja olgguldasat.

Statpeda áigu olahit alla gulahallanfágalašprofiilla. Doaimma čohkkejuvvon diehtojuohkin- ja gulahallanfágalaš resurssat bohtet danne ovttastahttot vai sáhttá bargat rastá regiovnnaid ja dásiid.

Buot diehtojuohkinkanálaid redaktevraovddasvástádus biddjo váldokantuvrii.

Statpeda nuppástuhttimis galgá gulahallansuorggi sáhttit oaidnit čuovvovaččat:

• Oktasaš gulahallanstrategiija ja plána mii speadjalastá Statpedai rabasin ja ásahus mii lea olámuttos.
• Visuálalaš profiila mas lea oktasaš logo ja oktasaš giellaprofiila mii dagaha eambbo dovddusin.
• Geavaheaddjit ja meroštallon mihttojoavkkut ožžot álkit relevánta dieđuid.
• Gulahallankanálat leat ovttastuvvon sihke sisdoalu dáfus ja teknihkalaččat, ja das lea buorre universála hábmen.