Ryöknemefaaktapryöven

Doh njieljie ryöknemesåarhth haalvedh lea vihkeles dejtie jeenjemes suerkide matematihkesne. Ryökneme aaj vihkeles maehtelesvoete gaajhkine faagine skuvlesne, jïh vihkeles bielie aarkebiejjeste. Ryöknemefaaktapryöve maahta åtnasovvedh learohki radtjoesvoetem vuarjasjidh gosse ryöknemefaaktalaavenjassh luetieh. Maahta dam dovne dåehkesne nuhtjedh jïh individuelle goerehtallemisnie.

Nasjonalt lesesenter. Saemien jarkoestimmie Saemen sjïerepedagogeles dåarjoe (SEAD).

Pryøve lea åesehts saemiengïelesne.

2.–10. jaepiedaltesidie skuvlesne

Kopijeeremeoriginaalh Ryöknemefaaktapryöveste bïhkedassine lohkehtæjjide jïh learoehkidie tjïrrehtimmien sjïekenisnie, gærjetjen minngiebielesne gååvnesieh.

Ryöknemefaaktapryövem evtiedi Stavangerprosjekten sjïekenisnie. Dam pryövi 3375 learoehkidie abpe laanteste åvtelen åtnose vaaltasovvi dotkemeprosjektesne. Lea pryövem nåårmeereme jïh standardiseereme 2. – 10. jaepiedaltesidie skuvlesne, daaroen.

Edtjem fiere-guhte learohkasse tjaalegem vedtedh?
Ijje. Ryöknemefaaktapryöve lea akte tjaalege lohkedæjjese, jïh edtja pryöve-paehperidie learohkidie jienjiemdidh.

Guktie bïhkedimmem toelhkestibie “dijjieh edtjede gaajhkh laavenjasside darjodh”?
Laavenjasside jïh laavenjassi såarhth leah öörnegisnie dorjeme. Daate maahta geerve årrodh learohkidie mah eah gaajhkem automatiseereme. Dah maehtieh ovmessie geervevoetegraadh dååjredh.

Jis learohkidie jïjtje åadtjoeh laavenjassh veeljedh mejnie sïjhtieh aelkedh, jallh magkeres iktemierie, dellie maehtieh dej aelhkemes laavenjasside voestegh veeljedh jïh daate maahta mijjem nulliehtidh vïenhtedh sijjen automatiseereme leah nåårmeeremen mietie

Mijjieh juvnehtibie pryövem darjodh numhtie guktie bïhkedimmesne. Mijjieh aaj juvnehtibie abpe tjaalegem lohkedh åvtelen pryövine aalka.