Mihttogovva 2012-2016

Stuoradiggedieđáhus nr. 18 huksejuvvo golmma strategiijai čájehan dihte hástalusaid ja vejolašvuođaid oahpahusvuogádaga návccain, go galget vuostáiváldit máŋggalágan mánáid, nuoraid ja rávis olbmuid, geain leat earenoamáš oahppodárbbut. Strategiijat leat vuođđun go galgá čilget mihtuid, doaibmabijuid ja Statpeda ávkki.

Árrat bargagoahtit lea vuđolaš prinsihppa oahpahusas. Čielgasit bargojuohku gaskal Statpeda ja suohkana- dahje fylkkasuohkanabálvalusain lea eaktun dasa ahte rievttes gelbbolašvuohta lea rievttes báikkis rievttes áigái. Statped galgá doarjut suohkaniid ja fylkkasuohkaniid barggu, ja veahkehit vai gelbbolašvuohta ovdána mánáidgárddiin, skuvllain ja PP-bálvalusain.

Statpeda galgá organiserejuvvot dainna lágiin ahte heivehuvvo buorebut, vai sáhttá ovttasbargat iešguđet fágabirrasiiguin, ja dat galgá veahkehit ollislaččat DjO-bargui. Statpeda galgá veahkkin viidásit ovddidit sajáiduvvan máhtuin, ja bidjat johtui dutkamiid ja ovdánahttimiid go lea dárbu. Čohkkejuvvon riikaviidosaš ásahus sihkkarastá buori oppalaš geahčastaga ja ulbmilaš gelbbolašvuođaovdánahttima.

Statped lea organiserejuvvon máŋggafágalaš regiovdnii, mii galgá sihkkarastit bures koordinerejuvvon bálvalusaid suohkaniidda ja fylkkasuohkaniidda. Geavaheddjiin bohtet leat iešguđetlágan dárbbut Statpeda gelbbolašvuhtii. Diet gáibida struktuvrraid ja bargovugiid, mat sihkkarastet ollislaš lahkoneami.

Statpeda nuppástuhttin lea kvalitehtaođastus, mii guhkit áiggi galgá veahkehit oažžut ođđa bálvalusprofiilla, mii lea heivehuvvon daidda dárbbuide mat juo gávdnojit. Nuppástus galgá sihkkarastit eambbo beaktilis siskkáldas hálddašeami. Go Statpeda organiserejuvvo máŋggafágalaš regiovdnii, de nanne dat vejolašvuođa bargat vuogádatlaččat ja ollislaččat. Dát veahkeha bargat eambbo beaktilis bálvalusdoaimmain, ja fállat buoret kvalitehta bálvalusain.

Go čielggada ovttastusaid mihtuin, doaimmain ja beaktilisvuođas, de galgá dat nuppástuhttináigodagas veahkehit vuoruhit ja gulahallat dan barggu guvlui. Dat mii tabeallas namuhuvvo vurdojuvvon effeaktan, lea ovdamearkan vuordámušain Stuoradiggedieđáhus nr. 18.

Statpeda lea álgodásis nuppástuhttimis. Čilgejuvvon beaktilvuođamihtuid ferte ge geahččat dan ektui. 2013 boahtá čađahuvvot proseassaiguin mat galget čielggadit čilgejuvvon effeavttaiguin, ja dat sáhttet šaddat rievdadusat dán dásis. Tabealla mii čuovvu, čájeha Statpeda mihtuid ja vurdojuvvon ávkki dain. Mihtut leat čilgejuvvon Stuoradiggedieđáhusas mr. 18. Doaimmat, mat gullet mihtuide, bohtet čilgejuvvot dan jahkásaš juolludanreivves mii boahtá regiovnnaide.

Statpeda lea čielga ja olámuttu bálvalusdoaibma mii fállá earenoamášpedagogalaš doarjaga suohkaniidda ja fylkasuohkaniidda. Statped fállá bálvalusaid sihke indiviida- ja vuogádatdásis, ja buot suohkanat ja fylkkasuohkanat ožžot ovttadássásaš bálvalusaid Statpedas.

Effeakta

• Suohkanat ja fylkkasuohkanat dovdet Statpeda nugo organisašuvdnan, ja daid bálvalusaid maid dat sáhttá fállát.
• Geavaheaddjit vásihit bálvalusaid leat olámuttos ja vuordevažžan.
• Váhnemat sáhttet leat oadjebasat ahte sin mánáid čuovvolit nu ollu go dárbbašit dan dahkat, ja ahte sin jietna gullo, ja ahte vuhtiiváldojit iežaset vásáhusaid ektui.
• Statpeda fállá rievttes bálvalusaid, nu árrat go vejolaš, ja rievttes áigái.
• Statpeda lea čielga bálvalusdoaibma.
• Čielgasit doaibma- ja ovddasvástádusjuohkin gaskal PP-bálvalusa ja Statpeda.
• Veahkeha vai eambbogat sáhttet čađahit joatkkaskuvla oahpahusa, ja eambbogat sáhttet oasálastit oahpuide ja bargguide. • Buoret eallinkvalitehta geavaheddjiide (go ovdánahttá geavaheaddji potensiála).

Statpedas lea earenoamášgelbbolašvuohta earenoamášpedagogalaš fágasurggiin, ja veahkeha aktiivvalaččat máhtto- ja gelbbolašvuođajuohkimin dain surggiin.

Effeakta

• Statpeda lea oasálaš mii lea čielggas ja lea eambbo oidnosis earenoamášpedagogalaš fágasuorggis guovlluid ja riikadásis.
• Dárbbašlaš earenoamášpedagogalaš bálvalus fállo dakko gokko PP-bálvalusas ii leat alddis gelbbolašvuohta.
• Geavaheaddjit vásihit ahte Statpeda lea eambbo olámuttos iežas earenoamášgelbbolašvuođain.
• Statpeda bisuha ja ovdánahttá earenoamášpedagogalašgelbbolašvuođa.
• Statpeda geasuha ohcciid geain lea alla fágalaš gelbbolašvuohta.

Statpedas lea strategiija mii galgá vuoruhit dutkan- ja ovdánahttinbargguid (DjO), ja lea universitehtaid ja allaskuvllaid ovttasbargoguoibmi.

Effeakta

• DjO-strategiija sihkkarastá vai šaddá ollislaš oppalašgovva ja stivren Statpeda dutkan- ja ovdánahttinbargguin.
• Statpeda veahkeha dutkan- ja ovdánahttinbargguid Statpeda fágasurggiin.
• Universitehtat ja allaskuvllat oidnet Statpeda dohkálaš ovttasbargoguoibmin.
• DjO-doaibma veahkeha vai šaddá eambbo máhttu Statpeda fágasurggiin.
• DjO-doaibma veahkeha vai šaddá eambbo máhttu oahpahussuorggis.

Statpeda nuppástuhttin lea proseassa mii galgá čađahuvvot guhkit áigge badjel, ja mas leat máŋga elemeanta. Danne ferte atnit muittus nuppástuhttima áigumuša, ja daid mihtuid mat leat biddjon dán doibmii, vai bargu sihkkarasto dan guvlui. Viidásit proseassa Statpeda nuppástuhttimis šaddá earenoamáš fokus dasa ahte Statpedas

• lea čielga fágalaš veahkki mánáidgárdái ja oahppogearddis
• lea riikaviidosaš doaibma mas lea čielga bálvalusprofiila
• lea geavaheddjiid olámuttos, vaikko gos dál oroš
• lea positiiva, rabas ja fátmmasteaddji organisašuvdnakultuvra
• lea fokus jođihanrollii ja buori jođihanjovkui
• fátmmasta oasálaččaid vai buorit proseassat sihkkarastojuvvojit
• lea fágalaš ovdáneapmi riikaviidosaččat ja riikkaidgaskasaččat
• váldá atnui ja veahkeha ráhkadit ođđa oahpporesurssaid ja ođđa čálgoteknologiija
• leat vuogádagat, fágalaččat ja hálddahuslaččat, mat sihkkarastet “rukses árppu” miehtá doaibmabidjoovttastusas

Čálgoteknologiija ii leat diŋga, muhto politihkalaš višuvdna. Višuvdna lea ahte čálgoteknologiija galgá ođastit ja beavttálmahttit almmolaš bálvalusdoaimmaid. Čálgoteknologiija doaba earenoamášpedagogihka ektui gokčá buot ođđa elektrovnnalaš buktagiid ja mediaid (ovdamearkka dihte interneahtta) mii adno muđui ge servodagas, muhto mii maiddái sáhttá adnot pedagogalaš doaibmabijuin.