Nevroevtiedimmiesturremh

Nevroevtiedimmiesturremh leah tjomhpe tsiehkijste mah aajlan evtiedimmiem baajnehtieh, jïh haestemh vedtieh guktie leara, gaskesadta jïh mubpiejgujmie laavenjostoe. Doh sïejhmemes nevroevtiedimmiesturremh leah ADHD, Tourettes syndrome jïh autisme. Daej sturremi gaavhtan maahta geerve årrodh maanide seammalaakan goh sijjen jïemmehkh årrodh skuvle- jïh maanagïerteektiedimmine. Jalhts daah tsiehkieh ektieneebnijh utnieh, dah aaj vihkeles joekehtsh utnieh guktie maanam baajnehtieh.

Tsåatskelesvoete: Maanah mej ADHD maehtieh dåeriesmoerh utnedh tsåatskelesvoetem tjåadtjoehtidh guhkies boelhkine, naakede mij maahta lïeremem jïh meatanårromem baajnehtidh.

Sosijaale tsagkesh: Maanah autismine maehtieh haestemh utnedh sosijaale gaskesadtemem guarkedh jïh nuhtjedh, goh ååredæjjasvihtjemh jïh kråahpegïele.

Impulsiviteete: Maanah mej ADHD maehtieh dåeriesmoerh utnedh vuertedh goske dej våaroe, naakede mij maahta haestemh sjugniedidh klaassetjïehtjelisnie jïh dåehkiebarkosne.

Sensorihkeles haestemh: Gellie maanah mej ADHD, Tourettes jallh autisme lissiehtamme prååsehkevoetem utnieh sensorihkeles bïevnesh åadtjodh aajleste, goh tjoevke, tjoejh jïh doehtedimmie, naakede mij maahta dealoes domtedh jallh bijjiestimuleeremem vedtedh.

ADHD lea nevroevtiedimmiesturreme mij ihkuve tsagkesh vadta tsåatskelesvoetine, hyperaktiviteetine jïh impulsiviteetine. Almetjh mej ADHD maehtieh dåeriesmoerh utnedh fokusem hööltedh, impulside stuvredh jïh darjomenjieptjiem gïehtjedidh, man åvteste maahta haestemh vedtedh meatan årrodh darjoeminie mah konsentrasjovnem krievieh, goh skuvlebarkoe jallh stååkedimmie maanagïertesne. Daamtaj ADHD:m varke vuepteste, sïejhmemes åvtelen maana tjïjhtje jaepieh illie, jïh symptovmh maanan maehtelesvoetem baajnehtieh meatan årrodh ööhpehtimmesne, jïh sov aarkebiejjiem organiseeredh.

Maanah mej ADHD maehtieh haestemh utnedh laavenjassh illedh, meatan fulkedh tæjmojne jïh tsåatskelesvoetem hööltedh guhkies boelhkh. Hyperaktiviteeten jïh impulsiviteeten gaavhtan maahta geerve sjïdtedh maanese vuertedh goske sov våaroe jallh sjeavohth årrodh klaassesne, naakede mij maahta dej sosijaale maehtelesvoeth baajnehtidh, jïh maehtedh meatan årrodh dåehkiedarjoeminie. Maanagïertesne maahta geerve årrodh maanese meatan fulkedh darjoeminie mah guhkies tsåatskelesvoetem krievieh, jïh skuvlesne maanah ADHD:ine maehtieh dåeriesmoerh utnedh sijjen barkoelaavenjassh struktureeredh, jïh åssjaldahkh veesmedh jïh stuvredh.

Tourettes syndrome lea nevroevtiedimmiesturreme gusnie ov-vyljehke motorihkeles svihtjemh åådtje (tics) jïh tjoejh (vokaale tics). Daate maahta joekoen naskoes årrodh dïsse mij dam åtna, joekoen tsiehkine mah konsentrasjovnem krievieh jallh sosijaale ektiedimmine. Ticsh maehtieh aelhkie årrodh (goh trimhkeme jallh snirvemh) jallh gellielaaketje ( goh vihties svihtjemh darjodh jallh vihties baakoeh jiehtedh). Vihkele vihtesjadtedh ticsh maehtieh vïerrebe sjïdtedh jis raessesne jallh darjomenjieptjie lea jollehke, jïh maehtieh jeerehtidh jieleden tjïrrh mah tjarke dah leah.

Tourettes syndrome maahta maanan maehtelesvoetem baajnehtidh meatan årrodh darjoeminie, joekoen jis ticsh leah veaksehke jallh sjugniehtuvvieh naemhtie guktie tsåatskelesvoetem sturrieh. Skuvlesne maana maahta dåeriesmoerh utnedh laavenjassh illedh, joekoen dah mah konsentrasjovnem krievieh. Ticsh maehtieh aaj båajhtoeh goerkesh sjugniedidh sosijaale tsiehkine, gusnie maana maahta sosijaale oktegh domtedh. Maanagïertesne maanah Tourettes syndromine maehtieh haestemh åadtjodh meatan årrodh stååkedidh jallh darjoeminie, joekoen jis dah leah joekoen våajnoes jallh gijjiem vedtieh.

Autisme lea evtiedimmiesturreme mij baajnehte guktie maanah veartenem sijjen bïjre vuejnieh jïh mubpiejgujmie laavenjostoeh. Maanah autismine daamtaj haestemh utnieh gaskesadtedh, dovne verbaale- jïh ij-verbaalelaakan, jïh maehtieh tsagkesh utnedh sosijaale ektiespïeline jïh fleksibiliteetine guktie ussjede jïh dåemede. Autisme maahta jïjnjem jeerehtidh almetjistie almetjasse, jïh symptovmh maehtieh joekoen joekehts årrodh. Såemies maanaj leah viesjiehtåbpoe symptovmh jïh maehtieh jïjtjemse vielie sjïehtedidh, mearan mubpiej leah itjmiesåbpoe haestemh mah dej biejjieladtje jieledem tjarke baajnehtieh.

Autismen gaavhtan maahta geerve årrodh maanide dovne geerve almetjigujmie jïh jeatjah maanajgujmie gaskesadtedh. Gellie maanah autismine rutijnh lyjhkoeh jïh maehtieh raessesne jallh aajhpehts sjïdtedh gosse orre tsiehkide båetieh. Daate maahta baajnehtidh guktie meatan fulkieh ööhpehtimmesne jallh meatan årroeh dåehkiebarkosne. Sosijaale maehtelesvoeth, goh guarkedh jïh ååredæjjasvihtjemh nuhtjedh soptsestalleminie maehtieh geerve årrodh, jïh maahta isolasjovnem jallh båajhtoeh goerkesh vedtedh jïemmehkigujmie. Maanagïertesne maahta haestije årrodh maanese meatan årrodh ektie darjoeminie, jallh lïeredh laavenjostedh stååkedimmesne.

Sensorihkeles haestemh leah haestemh mah leah vïedteldihkie guktie maanah daajide reageerieh goh tjoeje, tjoevkese, doehtedimmie jallh hopse. Maanah mej nevroeevtiedimmiesturremh goh ADHD, Tourettes syndrome jallh autisme daamtaj sensorihkeles haestemh utnieh. Dah maehtieh ååpsen jïjnje jallh ååpsen vaenie reageeredh joekehts daajehtsidie. Vuesiehtimmien gaavhtan maana autismine maahta tuhtjedh veaksehks tjoevkese jallh tjarke tjoejh leah gaajh åajvoeh, mearan maana ADHD:ine maahta geerve utnedh jïjtjemse antanadtedh sturremijstie byjreskinie.

Sensorihkeles tsagkesi gaavhtan maana fer aelhkie bijjiestimuleereme sjædta jallh dealoes domtoe vihties tsiehkine, goh klaassetjïehtjelisnie jallh stååkesjaljosne. Dan gaavhtan maahta geerve sjïdtedh maanese fokusem bïejedh skuvlebarkose, meatan årrodh darjoeminie, jallh mubpiejgujmie gaskesadtedh. Maanagïertesne jïh skuvlesne lea vihkele daejtie dåeriesmoeride krööhkestidh jïh byjresem sjïehtedidh guktie vaenebe raessie sjædta, jïh maanam viehkiehtidh sensorihkeles haestemh buerebelaakan gïetedidh.

Maskeereme gohtjesåvva gosse maanah nevroevtiedimmiesturremigujmie, goh autisme jallh ADHD, pryövoeh tjïekedh jallh kompenseeredh sijjen haestemi åvteste, jallh mubpiej dåemiedimmiem heeredh jallh jïjtsh domtesh jïh reaksjovnh tjïekedh. Daate maahta sjugniehtovvedh viehkine maana sosijaale dåemiedimmiem heerie, men ij daarpesjh dam guarkedh jallh hijven domtedh dejnie. Maskeereme maahta årrodh akte såarhts vuekie jïjtjemse sosijaale vuartojde sjïehtedidh, men maahta joekoen lyövlehke årrodh maanese.

Maskeereme maahta vielie raessiem jïh sæjloesvoetem vedtedh, dan åvteste maana jïjnjem energijem nuhtjie jïjtse daerpiesvoeth jallh domtesh tjïekedh. Maskeeremen gaavhtan maahta gïerve årrodh lohkehtæjjide jïh jeatjah geerve almetjidie skuvlesne jïh maanagïertesne doh haestemh vuejnedh mejtie maanah utnieh, naakede mij maahta heerredidh maanah dam daerpies dåarjoem åadtjodh. Tïjje doekoe maskeereme maahta psykiske healsoedåeriesmoerh vedtedh goh asve jallh depresjovne, dan åvteste maana ij maehtieh jïjtjemse årrodh. Vihkele maskeeremem jååhkesjidh jïh maanide nuepiem vedtedh autentiske årrodh, seamma tïjjen goh dåarjoem jïh goerkesem faalehte dejtie vueliegællan dåeriesmoeride.

DLD lea nevroevtiedimmiesturreme mij ihkuve jih stoerre tsagkesh gïeline vadta. Daate vååjnesasse båata maanabaelien jïh ryöhkoe abpe jieledem. Ihke gïeletsagkesh maehtieh definisjovnem DLD utnedh, tjuerieh

• funksjovnem baajnehtidh aarkebiejjien
• aaj ryöhkedh mænngan maana vïjhte jaepieh illeme
• ij jeatjah medisijnen jallh nevrologeles tsiehkiej gaavhtan årrodh, jallh faatoe gïeleldh skreejrehtimmie

Daamtaj daate naakede maam eerpeme. Jis eejhtegh jallh åerpenh tsagkesh utnieh gïeline, lohkeminie jallh tjaelieminie, dellie stuerebe vaahra DLD:em utnedh. Fåantoeh leah gellielaaketje jïh eah ållesth åehpies. Ovrehte 7,5 prosenth årroejijstie DLD:em utnieh

Jis DLD:em åtna ij sïjhth jiehtedh almetjen leah giehpiedamme ij-gïeleldh maehtelesvoeth, men tsagkesh maehtieh læjhkan haestemh vedtedh skuvlesne jïh aarkebiejjien jieliedisnie. Lohkh vielie DLD:n bïjre daesnie.