Faage-jïh dïenesjefaalenasse
Faageles bijjiemaahtoe
Statpedesne akte gamte jïh jolle faageles maahtoe. Joekehts faageles maahtoebyjresh aktem lïhke laavenjostoem utnieh. Fåantoe lea ovmessie ööhpehtimmieh, dotkememaahtoe jïh praktihkeles dååjrehtimmie skuvleste jïh/jallh maanagïerteste.
Gosse meatan dotkeme- jïh evtiedimmiebarkosne Statped daajroem buakta dejtie ovmessie sjïerepedagogeles byjresidie. Daesnie Statped aktene sjïere sijjesne dotkeme- jïh evtiedimmiebarkoen jïh praksisen gaskem.
Lissine Statpeden lea jolle maahtoe lïerehtimmievierhtiej jïh teknologijeevtiedimmien bïjre jïh bievnemen jïh govlesadtemen bïjre. Statped jienebefaageles barka. Dan åvteste akte lïhke laavenjostoe faagebyjresi gaskem.
Statped dïedtem åtna bijjiemaahtoem hoksedh daejnie faagesuerkine
- bieljehtstjelmehtsvoete / aktanamme vuejneme- jïh govlemetsagkesh
- åådtjeme aajlamïrhtoe
- govleme
- gellielaaketje learoetsagkesh
- gïele jïh soptsestimmie
- vuejneme
Statped maahta viehkine årrodh tjïeltide jïh fylhkentjïeltide juktie sjïerepedagogeles sjïehteladtedh maanide jïh noeride unnebelåhkoemaadtojne, Statpeden ovmessie faagesuerkiej sisnjelen.
Daate lea doh maanah jïh noerh mah aktem jeatjah kultuvre- jïh gïelemaadtoem utnieh goh nöörjen jallh saemien.
Statped alternatijve jïh lissie govlesadteminie barka (daaroen ASK). Daate lea govlesadtemevuekieh mah dåarjedieh jallh sijjeste båetieh sïejhme soptsestimmie, jïh lea dejtie almetjidie mah giehpiedamme jallh faatoes nuepieh utnieh njaalmeldh soptsestidh. Reakta ASK:se reaktavåaromem åtna ööhpehtimmielaaken mietie § 2-16 jïh § 3-13. bïhkedimmie ASK:n bïjre lea akte bielie Statpeden dïenesjijstie,Statpeden ovmessie faagesuerkiej sisnjeli.
Bieljehtstjelmehtsvoete / aktanamme vuejneme- jïh govlemetsagkesh
Statped bijjiemaahtoem faalehte bieljehtstjelmehtsvoeten /aktanamme vuejneme- jïh govlemetsagkesi sisnjeli. Bieljehtstjelmehtsvoete akte vihties funksjovneheaptoe jïh lea akte itjmies aktanamme vuejneme- jïh govlemeteehpeme. Dïhte akten almetjen darjomh gaertjede, jïh almetjem heerrede ellieslaakan meatan årrodh siebriedahkesne, naemhtie guktie siebriedahke tjuara sjïehteladteme dïenesjh dåarjoehtidh.
Bieljehtstjelmehtsvoete stoerre haestemh buakta ektiedamme govlesadtemasse, bïevnesh jïh frijjelaakan svihtjedh. Aktanamme vuejneme- jïh govlemetsagkesh jeatjah jïh geervebe haestemh lïerehtæmman vadta, goh gosse saanseteehpemh oktegimse jijhtieh.
Almetjh aktanamme saanseteehpemigujmie maehtieh kanne ånnetji vuejnedh, ånnetji govledh jallh kanne dovne ånnetji vuejnedh jïh govledh. Doh teehpemh ektesne nuepide giehpiedieh dam aktem saansem nuhtedh.
Faagesuerkie aktem lïhke laavenjostoem healsoesuerkine åtna jïh lea akte bielie Nasjovnaale maahtoedïenesjistie bieljehtstjelmehtsidie.
Sjïere dïenesjh
Viehkiehtidh damtijidh: Gosse edtja bieljehtstjelmehtsvoetem damtijidh dellie funksjovnelle salkehtimmieh dorjesuvvieh jeatjah faagesuerkiejgujmie ektine. Daejnie goh våarome akte reektehtse dorjesåvva mij åvtese bïejesåvva jïh gïetesåvva Nasjovnaale dåaresthfaageles dåehkesne diagnostiseradæmman jïh damtijæmman bieljehtstjelmehtsvoeteste, (Nasjonalt tverrfagligteam for diagnostisering og identifisering av døvblindhet) Healsoe Åarjel-Luvlie (Oslo Universiteete-skïemtjegåetie).
Straks lea bïevnesesoptsestimmieh eejhtegigujmie jïh dejgujmie mah leah eejhtegi åvteste maanide aktine orre vueptiestamme bieljehtstjelmehtsvoetine / aktanamme saanseteehpemigujmie.
Elliestïjjen lïerehtimmie: Skådalen skuvle bieljehtstjelmehts learoehkidie lïerehtimmiefaalenassem vadta learoehkidie maadth- jïh jåarhkeskuvlesne mah leah reakadamme bieljehtstjelmehtsvoetine. Skuvle lea Oslosne.
Vuartesjh sïejhme buerkiestimmiem nuelesne «Mah dïenesjh Statped vadta?»
Åådtjeme aajlamïrhtoe
Statped bijjiemaahtoem faalehte åådtjeme aajlamïrhtoen sisnjelen. Åådtjeme aajlamïrhtoe akte mïrhtoe aajlesne mij båata akten boelhken mænngan iemie evtiedimmine, sïejhmemes mænngan maana aktem jaepiem illeme.
Åådtjeme aajlamïrhtoe maanan evtiedimmiem jïh skearkagimmiem tsavtsa. Dan åvteste daerpies ektiedimmiem aajlamïrhtoen jïh maanan evtiedimmien gaskem guarkedh, jïh guktie maana lïerehtimmiebyjresen krïevenassh dååste. Konsekvense aktede åådtjeme aajlamïrhtoste maahta tjïelkebe vååjnesasse båetedh mænngan goh krïevenassh ahkedh geervebe sjidtieh. Joekehts fåantoeh man åvteste åådtjeme aajlamïrhtoeh båetieh. Mijjieh traumatiske jïh ij-traumatiske mïrhtoej gaskem joekehtibie:
Traumatiske aajlamïrhtoeh aktede bæjngolen mïrhtoste åejjien vööste båetieh, goh tsaapmeme jallh skajkelimmie. Doh daamtajommes fåantoeh leah trafihkeovlæhkoeh, ovlæhkoeh eejehtallemisnie jallh barkosne. Mearan geerve almetjh daamtajommes mïrhtoeh trafihkesne åadtjoeh, mïrhtoeh maanaj luvnie leah daamtajommes ektiedamme gahtjemasse, gaarsjelæmman jïh darjoemidie eejehtallemisnie.
Ij-traumatiske aajlamïrhtoeh maehtieh årrodh skïemtjelassi gaavhtan aajlan sisnie jallh ålkolen. Skïemtjelasse aajlesne maahta årrodh aajlabankenasse, aajlaskïelte-ovleme jallh aajlajaamedahke. Ij-traumatiske aajlamïrhtoe maahta aaj sjïdtedh dan åvteste aajla lea surstoffem fååtesamme vaajmoetjöödtjestimmien, hapkemen jallh mahte-batnanimmien gaavhtan.
Dan åvteste dah tsagkesh leah dan gellielaaketje, Statped ohtsemidie vuarjesje faagesuerkien sisnjelen åådtjeme aajlamïrhtoe aktene jienebefaageles vuajnosne.
Sjïere dïenesjh
Straks sæjhta jiehtedh Statped, daamtaj laavnjostosne healsoesuerkine ektine, sjïerepedagogeles raeriestimmiemaahtojne viehkehte dan varke goh gåarede mïrhtoen mænngan.
Vuartesjh aaj sïejhme buerkiestimmiem nuelesne «Mah dïenesjh Statped vadta?»
Govleme
Statpeden bijjiemaahtoe dan audiopedagogeles faagesuerkien sisnjelen edtja viehkiehtidh guktie maanah, noerh jïh geerve almetjh govlemetsagkesigujmie aktem hijven gïeleevtiedimmiem jïh faageles evtiedimmiem åadtjoeh.
Govlemesuerkie gellielaaketje dïenesjh feerhmie utniejidie gaajhki såarhts govlemetsagkesigujmie, jïh gyhtjelassh jïh dïenesjh mah leah bimodale guektiengïelen lïerehtæmman (væhtagïele) ektiedamme.
Sjïere dïenesjh
Straks lea soptsestimmieh eejhtegigujmie dejtie maanide aktine aadtjen vueptiestamme govlemeteehpeminie, gusnie ulmie lea bïevnesh/bïhkedimmiem vedtedh mah leah sjïehtedamme eejhtegi daerpiesvoetide dan varke goh gåarede. Healsoegïehtelimmiejgujmie jïh tjïeltine ektine Statped bïevnesh vadta govlemeheaptoes maanaj daerpiesvoeti bïjre, jïh mah bïhkedimmie-, kuvsje – jïh lierehtimmiefaalenassh mah gååvnesieh.
God start (hijven aalkoe) lea akte kuvsjefaalenase eejhtegidie maanide gaskem 0-3 jaepieh aktine aadtjen vueptiestamme govlemeteehpeminie. Kuvsje ovmessie teemah gïetede mah leah ektiedamme govlemeteehpemasse jïh govlesadtemasse, vuesiehtimmien gaavhtan råajvarimmieh mah goltelimmie- jïh soptsesegïeleevtiedimmiem eevtjieh jïh lïerehtimmie væhtagïelesne.
Vuartesjh mov gïelem lea akte lïerehtimmiefaalenasse væhtagïelesne eejhtegidie govlemeheaptoes maanide, jallh maanide mah jeatjah fåantoej gaavhtan goh nåakebe govleme, væhtagïelem sov govlesadtemisnie nuhtjieh. Lïerehtimmie lea boelhkine juakeme jïh faalenasse vadtasåvva goske maana lea 16 jaepien båeries.
Hør mitt språk (Govlh mov gïelem) lea akte bïhkedimmieprogramme eejhtegidie govlemeheaptoes maanajgujmie aarhskuvleaaltarisnie mah sijhtieh vielie daajroem utnedh guktie dah maehtieh evtiedimmiem soptsesegïeleste skreejredh. Bïhkedimmie lea juakeme boelhkine jïh vadtasåvva aktene njieljienjaepieboelhkesne.
Nöörjen væhtadåarjojne lea akte kuvsjefaalenasse eejhtegidie govlemeheaptoes maanide aaltarisnie 0-6 jaepieh, jïh faagealmetjidie dej viermesne. Kuvsjesne leara guktie maahta ektiespïelem, govlesadtemem jïh gïeleevtiedimmiem nænnoestehtedh viehkine soptsesegïelem våajnoes darjodh væhtajgujmie.
Individuelle eejhtegebïhkedimmie lea akte bïhkedimmie eejhtegidie maanide CI:ne jallh govlemeabparaatine evtiedimmien bïjre govlemetjiehpiesvoetijste jïh soptsesegïeleste. Bïhkedimmie lea ektiedamme praktihkeles jïh teknihkeles raeride maanide mah nåakelaakan guvlieh, jïh maahta vadtasovvedh sijjeste kuvsjem jallh lissine kuvsjese.
Individuelle eejhtegebïhkedimmie væhtagïelesne vadtasåvva eejhtegidie maanide mah nåakebelaakan guvlieh, jïh ulmie lea viehkiehtidh maanan væhtagïeletjiehpiesvoetide evtiedidh. Bïhkedimmie tjelmide åtna dejtie aaremosth govlesadtemetjiehpiesvoetide jïh dïejvesedarjoemasse, jïh vadtasåvva lissine gaavnoes kuvsjese.
Learohkekuvsje lea akte kuvsjefaalenasse govlemeheaptoes learoehkidie. Kuvsji ulmie lea viehkiehtidh aktine hijven identiteeteevtiedimmine jïh lissiehtamme voerkesvoetine, jïh daajroe jïjtse govlemegiehpiedimmien bïjre. Eejhtegh jïh pedagogeles barkijh maehtieh kuvsjem seamma tïjjem dåeriedidh.
Elliestïjjenlïerehtimmie: Statped elliestïjjen væhtagïelelïerehtimmiem faalehte maadthskuvlen learoehkidie. Skuvlen nomme lea A.C. Møller jïh lea Tråantesne. Ohtsemegoere skuvlesijjien bïjre gååvnese sæjrosne statped.no/soknad.
Bielietïjjelïerehtimmie væhtagïeleutniejidie: Statped bielietïjjenlïerehtimmiem faalehte raajan 12 våhkoeh jaepien aktene væhtagïelen byjresisnie. Bielietïjjenlïerehtimmie lea akte alternatijve lïerehtimmiesijjie, jïh våarome lea akte aktegsnænnoestimmie tjïeltesne jïh akte indivijduelle latjkoe learohken årromesijjieskuvlen jïh Statpeden gaskem. Ohtsemegoere skuvlesijjien bïjre gååvnese sæjrosne statped.no.
Vuartesjh aaj sïejhme buerkiestimmiem nuelesne «Mah dïenesjh Statped vadta?»
Gellielaaketje learoetsagkesh
Gaajhkh utnijedåehkieh gellielaaketje learoetsagkesi sisnjeli vijries sjïehteladtemem krievieh stååkedimmie- jïh ektidahkoetsiehkijste, ööhpehtimmeste jïh lïerehtimmiebyjresistie juktie reaktoe sjïehtedamme lïerehtimmiem åadtjodh.
Gosse jienebh tsagkesh seamma tïjjen, dellie dah akte ellies jïh gellielaaketje learoetsagkese sjidtieh.
Statped bijjiemaahtoem faalehte gelliesåarhts learoetsagkesi sisnjeli, eeremasth gosse dah ektesne jijhtieh jïh lïerehtimmiem jïh evtiedimmiem heerredieh. Gellie ovmessie organiske jïh /jallh byjreseligke tsiehkieh gååvnesieh mah heaptojne lïerehtæmman jïh evtiedæmman sjidtieh. Eah leah dah diagnovsh, men uvtemes man tjarke funksjovnegiehpiedimmie lea, man gellielaaketje tsagkeseguvvie lea, jïh faatoes jallh nåake illedahkh sjïerepedagogeles råajvarimmijste mah darjoeh ihke viehkiem Statpedeste åådtje.
Statped dïenesjh vadta maanide, noeride jïh geerve almetjidie sisnjelen
- matematihketsagkesh mah leah joekoen gellielaaketje
- gïele- jïh govlesadtemetsagkesh (daan nuelesne alternatijve jïh lissie govlesadteme, ASK)
- sïejhme learoetsagkesh jeatjah lijkietsagkesigujmie ektine
- geehpebe jallh gaskoeh evtiedimmieheaptoe jeatjah lissietsagkesigujmie ektine
- learoetsagkesh unnebegïelen maadtojne ektine
- multifunksjovneheaptoe jïh/jallh itjmies jallh tjarke evtiedimmieheaptoe
- non-verbale learoetsagkeh jïh autismespekter-hearaldehtemh
- learoe-/dåemiedimmietsagkesh mah leah nevrobiologeles (goh ADHD, Tourettes syndrome jïh plearoeh)
- sosijaale jïh emosjovnelle tsagkesh mah leah joekoen gellielaaketje
Sjïere dïenesjh
Statpeden dïenesjh daennie faagesuerksne edtjieh ahkedh vielie goh systeemebaseradamme dïenesjh vadtasovvedh, goh dåarjoe jïh bïhkedimmie tjïeltide jïh fylhkentjïeltide.
Statpeden lea raastebielieh dïenesji vööste mejtie Habiliteradimiedïenesje jïh maana- jïh noerepsykiatrije vedtieh. Dastegh Statped edtja meatan årrodh aktene laavenjostosne daej suerkiejgujmie dellie dïhte viehkie sæjhta sjïerepedagogeles årrodh.
Vuartesjh aaj sïejhme buerkiestimmiem nuelesne «Mah dïenesjh Statped vadta?»
Gïele jïh soptsese
Statped bijjiemaahtoem faalehte gïele- jïh soptsesetsagkesi sisnjeli. Gïele- jïh soptsesetsagkesh maehtieh joekehts fåantoeh utnedh, jeereldihkie årrodh jïh våajnoes årrodh gellielaakan. Maehtieh ektiedamme årrodh dan maahtose soptsestidh jïh/jallh maehtedh gïelem guarkedh.
Gïele- jïh soptsesetsagkesh maehtieh årrodh akten vielie vijries funksjovnehearaldehtemen gaavhtan jallh akte bielie destie. Maanah maehtieh reakasovvedh gïele-jïh soptsesetsagkesigujmie, jallh maehtieh skïemtjelassen jallh åådtjeme aajlamïrhtoen gaavhtan, årrodh.
Statped dïenesjh vadta maanide, noeride jïh geerve almetjidie sisnjelen
- afasije, akte gïele-/soptsesetsagkese akten åådtjeme mïrhtoen gaavhtan aajlesne, skïemtjelassen jallh traumatiske åejjiemïrhtoej gaavhtan
- dysleksije (sjïere lohkeme- jïh tjaelemetsagkesh) aktanamme jeatjah gïeletsagkesigujmie
- jienebegellienvoete/unnebelåhkoegïele jïh gïeletsagkesh
- bangseme-, gæjsjeme- jïh gïngseskåaroe
- gïeletsagkesh, aaj laryngektomerte jïh doh mah leah opereradamme njaelmesne
- sjïere gïeletsagkesh, akte evtiedimmieligke tsagkese mestie tsagkesh åådtje gïelegoerkesinie jïh/jallh gïeledorjemassine, jïh ij gåaredh dejtie buerkiestidh jeatjah åehpies faktovrigujmie
- tsagkesh galkije soptsestidh goh gahkestidh jïh/jallh gåamhpeden soptsese
Sjïere dïenesjh
Straks lea bïevnesesoptsestimmieh eejhtegidie mah maanam åådtjeme bangseme-, bæjsjeme- jïh gïngseskåarojne
Straks maahta aaj årrodh bïevnesesoptsestimmieh jïh bïhkedimmie skïemtjijidie mah laryngektomijem (mah gealoem opereradamme) utnieh jallh njaelmesne opereradamme.
Vuartesjh aaj sïejhme buerkiestimmiem nuelesne ”Mah dïenesjh Statped vadta?”
Vuejneme
Statped bijjiemaahtoem faalehte dennie vuejnemepedagogeles faagesuerkesne. Dïhte edtja tjïeltide jïh fylhkentjïeltide viehkiehtidh guktie maanah, noerh jïh geerve almetjh vuejnemeheaptojne, seamma evtiedimmie- jïh lïerehtimmienuepieh åadtjoeh goh mubpieh.
Vuejnemeheaptoe lea ovmessie såarhts vuejnemetsagkesh, ohtje nåakebe vuejnemefunksjovneste tjelmehtsvoetese. Dïejvese aaj våajnoes toelhkestimmietsagkedh feerhmie. Såemies vuejnemetsagkesh utnieh jeatjah funksjovnegiehpiedimmiejgujmie ektine.
Vuejnemeheaptoe maahta stoerre daerpiesvoeth krïevedh sjïehteladtemasse jïh vuejenempedagogeles dåarjoehtimmie, daan nuelesne lïerehtimmie punkttjaeliemisnie, mobiliteete jïh åtnoe teknihkeles viehkiedïrregijstie
Sjïere dïenesjh
Straks faalesuvvieh aadtjen vueptiestamme vuejnemegiehpiedimmine jallh tjelmehtsvoetine maanaj, noeri jïh geerve almetji luvnie. Dïenesje maahta årrodh bïevnesesoptsestimmieh, salkehtimmie jïh raeriestimmie, jïh maahta utniejasse jïh hoksealmetjidie vadtasovvedh.
Salkehtimmie vuejnemefunksjovneste leah goerehtalleme jïh vïhtesjimmie ovmessie darjoeminie jïh joekehts vuejnemetsiehkiej nuelesne. Salkehtimmie vuesehte mah sjïehteladtemh, viehkiedïrregh jïh pedagogeles råajvarimmieh mah leah daerpies. Råajvarimmine maahta raerie årrodh veeljemen bïjre lohkeme-meedijumeste.
Eejhtegh-jïh-maana-kuvsjh faalesuvvieh eejhtegidie mej smaave maanah vuejnemegiehpiedimmine jallh leah tjelmehts. Sjyöhtehke teemah maehtieh årrodh laavenjostoe jïh govlesadteme, viehkiedïrregh, mobiliteete jïh sjïehteladteme hïejme- jïh stååkedimmiebyjresistie. Kuvsjh maehtieh aaj salkehtimmiem jïh vïhtesjimmiem feerhmedh.
Skuvleryöjreden kuvjsh faalesuvvieh eejhtegidie jïh dej vuejnemeheaptoes maanide mah edtjieh skuvlem aelkedh.
Learohkekuvsjh faalesuvvieh learoehkidie maadthskuvlesne jïh jåarhkeskuvlesne. Kuvsjh fokusem biejieh lïerehtæmman kompensereden tjiehpiesvoetine jïh teknihkine, jïh såemies teemine skuvlefaagine. Maahta kuvsjh eejhtegidie jïh pedagogeles barkijidie seamma tïjjen vedtedh.
Kuvsjh geerve almetjidie faalesuvvieh almetjidie progredierende vuejnemetsagkesigujmie, aadtjen vuejnemeheaptoes almetjidie jïh jeatjah vuejnemetsagkesigujmie mah reaktah utnieh ööhpehtimmielaaken mietie.Kuvsjefaalenassh aaj vadtasuvvieh vearman utnijen bïjre.
Kuvsjh barkijidie PPD:sne, maanagïertesne, skuvlesne jïh geervelïerehtimmesne. Sjyöhtehke teemah leah kompenserende tjiehpiesvoeth, sjïehteladteme, seammavyörtegs jïh feerhmeles lïerehtimmie. Voenges vuejnemepedagogeles raeriestimmie maanaj, noeri jïh geerve almetji bïjre aarhskuvleaaltarisnie jïh maadthlïerehtimmesne, joekoen sertiestimmine.
Vuartesjh aaj sïejhme buerkiestimmiem nuelesne ”Mah dïenesjh Statped vadta?”
Lïerehtimmievierhtieh jïh teknologijeevtiedimmie
Statped edtja tsevtsiedæjjine årrodh juktie lïerehtimmievierhtieh jïh teknologijem evtiedidh dan sjïerepedagogeles suerkien sisnjelen.
Lïerehtimmievierhtieh jïh orre digitaale teknologijh leah vihkeles dïrregh juktie hijven lïerehtimmietsiehkieh sjugniedidh maanide, noeride jïh geerve almetjidie. Kommersijelle faalehtæjjah learoevierhtiemaarkedesne eah dan jïjnjh lïerehtimmievierhtieh darjoeh smaave dåehkide. Teknologije jïh orre meedijh nuepiem vedtieh orre lïerehtimmievierhtieh jïh ööhpehtimmievuekieh evtiedidh.
Statped lïerehtimmievierhtieh evtede jïh dorje maanide, noeride jïh geerve almetjidie mah sjïere sjïehteladtemem daarpesjieh. Daajroe dej lïerehtimmievierhtiej bïjre mah gååvnesieh jïh dååjrehtimmie orre teknologijigujmie leah vihkeles jis edtja sjïerepedagogeles maahtoem tjåadtjoehtidh jïh evtiedidh, jïh hijven lïerehtæmman sjïehteladtedh.
Gosse tråjjesteknologije åtnasåvva aktene vihties learohken lïerehtimmesne, dïhte meatan sjædta learohken lïerehtimmievierhtine. Dagkerh teknologeles lïerehtimmievierhtieh aktem stoerre nuepiem åtna indivijduelle sjïehtesjæmman jïh orre lïerehtimmievuekide.
Tråjjesteknologijen tjïrrh Statped edtja teknologijeevtiemmiem akten systeemeperspektijvese bïejedh. Dïhte nuepieh vadta fokusem bïejedh dejtie mieriekrïevenasside mah leah daerpies jis edtja dejtie digitaale lïerehtimmievierhtide nuhtjedh akten vihties ulmien vööste jïh öörneldihkie.
Dagkerh mieriekrïevenassh maehtieh årrodh maahtoem bæjjese bigkedh lohkehtæjjaj luvnie viehkine teknologeles dalhketjigujmie, åerieh tseegkedh bïevnesen gaavhtan orre digitaale lïerehtimmievierhtiej bïjre, jïh bïhkedidh guktie edtja teknologijem nuhtjedh ööhpehtimmesne.
Sjïere dïenesjh
Bïevnesh jïh daajroem geerjehtidh jïh viehkiehtidh bijjieguvviem vedtedh dej lïerehtimmievierhtiej bïjre mah gååvnesieh, bïhkedimmiematerijellh, teeste- jïh goerehtallemedïrregh.
Darjodh sjïere sjïehteladteme learoevierhtieh, goh punkttjaelemegærjah jïh jeatjah taktijle learoevierhtieh, tjoejegærjah, væhtabaakoegærjah jïh jeatjah væhtagïelematerijellh.
Evtiedidh jïh darjodh lïerehtimmievierhtieh, multifunksjovnelle learoevierhtieh jïh digitaale ööhpehtimmiematerijellh.
Ööhpehtimmiedirektovraatem viehkiehtidh pryövh jïh eksamenematerijellem sjïehteladtedh govlemeheaptoes jïh tjelmehts learoehkidie jïh learoehkidie mah nåakelaakan vuejnieh.
Bïeljelimmie jïh govlesadteme
Statped edtja akte våajnoes aktööre årrodh siebriedahkesne. Statpeden govlesadtemebarkoe edtja viehkiehtidh daajroem lissiehtidh etaaten faagesuerkiej jïh dïenesji bïjre. Edtja gorredidh Statped vååjnoe goh akte aktelaaketje jïh stïeresne etaate utniejidie, laavenjostoeguejmide jïh jeatjah aktööride mah ïedtjem utnieh Statpeden barkose jïh dïedtesuerkide.
Ulmiedåehkieh Statpeden govlesadtemebarkose leah stoerre ovmessie våaromigujmie. Utnijh, laavenjostoeguejmieh, barkijh skuvline jïh maanagiertine, dah mah sjæjsjalimmieh vaeltieh jïh ovmessie siebriedahkepolitihkeles aktöörh joekehts veanhtadimmieh jïh bïevnesedaerpiesvoeth utnieh. Dan åvteste Statped edtja veele bïevnesh vedtedh aktene tjïelke gïelesne. Bïevnesh Statpedeste edtja gååvnesidh gaajhkine byögkeles gïeline Nöörjesne.
statped.no lea Statpeden vihkielommes govlesadtemeåerie jïh edtja aktem orrestamme jïh ållesth guvviem vedtedh Statpeden faagesuerkijste jïh dïenesjijstie. Nedtesæjroeh maehtieh aaj akte gaaltije årrodh daajroem gaavnedh, goh akte bielie aktem vihties ohtsemem ryöjrehtidh dïenesji bïjre. Sæjrosne statped.no lea Statpeden bovre, gusnie maahta lïerehtimmievierhtieh dongkedh mejtie Statped lea evtiedamme jïh dorjeme.
StatpedMagasinet jaabnan olkese båata jïh aajkojne åtna Statpeden barkoem jïh maahtoem åehpiedehtedh. Edtja aaj viehkiehtidh siebriedahkepolitihkeles digkiedimmiem sjugniedidh Statpeden barkoesuerkiej bïjre.
Sïejhme bïevnesematerijellh darjodh Statpeden ovmessie faagesuerkiej jïh dïenesji sisnjeli lea vihkeles jis edtja daajroem etaaten bïjre lissiehtidh utniji jïh laavenjostoeguejmiej luvnie. Bïevnesh Statpedeste edtja aktem bööremeslaakan universelle hammoem utnedh. Bïevnesh edtjieh gååvnesidh ovmessie gïeline.
Statpeden gærjagåetie tjöönghkie jïh beavna sjïerepedagogeles lidteratuvren bïjre, dotkemetjaalegh, reektehtsh, nedtesæjroeh jïh daatabaasah. Statpeden govlesadtemeåerieh edtjieh Statpedem våajnoes darjodh goh akte daajroe- jïh vierhtiejarnge gusnie utnijh jïh laavenjostoeguejmieh maehtieh sjiehteles jïh nuhteligs bïevnesh gaavnedh.
Side 7 av 7